Dokumentoinnin perehdyttämisen merkitys lastensuojelun sijaishuollon yksikössä
Lindberg, Johanna; Paajanen, Heidi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091524716
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091524716
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa dokumentoinnin perehdyttämistä ja sen vaikutuksia työyhteisössä tapahtuvaan työhön lastensuojelun sijaishuollon yksikössä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi hyvinvointialue Oma Hämeen lastensuojelun sijaishuollon yksikkö Mäkikujan perhetukikeskus Riihimäellä. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa työntekijöiden henkilökohtaisista kokemuksista dokumentoinnin perehdyttämiseen liittyen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys tarkasteli lastensuojelun ydintehtävää, lastensuojeluun liittyviä haasteita sekä tukitoimia ja työskentelyä lastensuojelun sijaishuollon yksikössä. Perehdyttämistä teoriaosuudessa käsiteltiin lakisääteisenä ja kokonaisvaltaisena prosessina, johon yhdistyivät myös työhyvinvointi ja työturvallisuus. Teoria paneutui dokumentointiin osana sosiaalityötä, tarkasteluun pääsivät myös dokumentoinnin haasteet ja kehittyminen. Lisäksi opinnäytetyössä perehdyttiin aiempaan suoritettuun tutkimukseen dokumentoinnin perehdyttämiseen liittyen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Opinnäytetyössä hyödynnettiin laadullisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä puolistrukturoitua kyselytutkimusta, joka toteutettiin sähköisesti Google Forms -alustalla. Kyselytutkimus sisälsi 7 kpl taustoittavia suljettuja sekä 7 kpl syventäviä avoimia kysymyksiä.
Tutkimusaineiston analyysimenetelmäksi valittiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi, joka soveltuu erityisen hyvin laadulliseen tutkimukseen. Menetelmä mahdollisti vastaajien kokemusten systemaattisen tarkastelun ilman ennakkoon asetettuja teorioita.
Tulosten mukaan dokumentointi koetaan työyhteisössä tärkeäksi osaksi asiakastyötä, mutta sen laadussa ja perehdyttämisprosessissa on vaihtelua. Erot liittyvät erityisesti perehdyttämisen rakenteeseen ja työntekijöiden taustaan. Perehdyttäminen ei ole aina suunnitelmallista tai yhdenmukaista, mikä voi heikentää dokumentoinnin selkeyttä ja työntekijän kokemaa varmuutta. Tulosten perusteella dokumentointiin liittyvää perehdyttämistä olisi hyvä kehittää jatkuvaksi, selkeästi ohjeistetuksi prosessiksi, joka tukee asiakastyön laatua sekä työhyvinvointia.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys tarkasteli lastensuojelun ydintehtävää, lastensuojeluun liittyviä haasteita sekä tukitoimia ja työskentelyä lastensuojelun sijaishuollon yksikössä. Perehdyttämistä teoriaosuudessa käsiteltiin lakisääteisenä ja kokonaisvaltaisena prosessina, johon yhdistyivät myös työhyvinvointi ja työturvallisuus. Teoria paneutui dokumentointiin osana sosiaalityötä, tarkasteluun pääsivät myös dokumentoinnin haasteet ja kehittyminen. Lisäksi opinnäytetyössä perehdyttiin aiempaan suoritettuun tutkimukseen dokumentoinnin perehdyttämiseen liittyen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Opinnäytetyössä hyödynnettiin laadullisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä puolistrukturoitua kyselytutkimusta, joka toteutettiin sähköisesti Google Forms -alustalla. Kyselytutkimus sisälsi 7 kpl taustoittavia suljettuja sekä 7 kpl syventäviä avoimia kysymyksiä.
Tutkimusaineiston analyysimenetelmäksi valittiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi, joka soveltuu erityisen hyvin laadulliseen tutkimukseen. Menetelmä mahdollisti vastaajien kokemusten systemaattisen tarkastelun ilman ennakkoon asetettuja teorioita.
Tulosten mukaan dokumentointi koetaan työyhteisössä tärkeäksi osaksi asiakastyötä, mutta sen laadussa ja perehdyttämisprosessissa on vaihtelua. Erot liittyvät erityisesti perehdyttämisen rakenteeseen ja työntekijöiden taustaan. Perehdyttäminen ei ole aina suunnitelmallista tai yhdenmukaista, mikä voi heikentää dokumentoinnin selkeyttä ja työntekijän kokemaa varmuutta. Tulosten perusteella dokumentointiin liittyvää perehdyttämistä olisi hyvä kehittää jatkuvaksi, selkeästi ohjeistetuksi prosessiksi, joka tukee asiakastyön laatua sekä työhyvinvointia.