Strateginen työhyvinvoinnin johtaminen

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee strategista työhyvinvoinnin johtamista. Opinnäytetyö tarkastelee työhyvinvointia strategisen tason lisäksi arjen tasolla sekä tutkii työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä yksilön, työyhteisön ja organisaation näkökulmista. Opinnäytetyössä tutustutaan teorialähteiden avulla laaja-alaisesti työhyvinvoinnin ja työkyvyn käsitteisiin, tarkastellaan näiden merkitystä yksilö-, työyhteisö- ja organisaatiotasoilla, tutustutaan strategiseen työhyvinvoinnin johtamiseen sekä ylemmän johdon ja esihenkilöiden rooliin työhyvinvoinnin johtajina.

Opinnäytetyö toteutettiin Valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV). Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa VTV:n työhyvinvoinnin johtamisen nykytilaa sekä kehittämistarpeita kahden eri henkilöstöryhmän kokemusten ja näkemysten kautta. Lisäksi tavoitteena oli tarjota uutta tietoa ja erilaisia näkökulmia työhyvinvoinnista, työhyvinvoinnin johtamisesta ja työhyvinvointiin vaikuttavista yksilöllisistä tekijöistä heille, jotka työssään toimivat strategisen ja operatiivisen johtamisen parissa sekä vahvistaa käsitystä työhyvinvoinnin johtamisen merkityksestä ja vaikutuksesta yksilö- ja työyhteisötasolla. Tulosten pohjalta ja kehittämisehdotuksia hyödyntämällä tavoitteena oli vahvistaa työhyvinvoinnin johtamisen yhdenmukaista toimintaa eri ryhmien välillä.

Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena hyödyntäen laadullisen tutkimuksen menetelmää. Kysely toteutettiin esihenkilö- ja johtotehtävissä toimiville (N=17) sekä muulle henkilöstölle (N=143) omina kyselyinä. Esihenkilöille ja johdolle suunnattuun kyselyyn vastasi 14 henkilöä ja muulle henkilöstölle suunnattuun kyselyyn vastasi yhteensä 58 henkilöä. Eri vastaajaryhmille suunnattujen kyselyiden tulosten analysointi toteutui aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Kyselyiden tulokset osoittavat, että sekä esihenkilöt ja johto että muu henkilöstö käsittävät työhyvinvoinnin laaja-alaisena ilmiönä ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten mm. työn organisointi, vaikuttamismahdollisuudet, yksityiselämän asiat sekä fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi. Lisäksi tulokset osoittavat, että esihenkilöillä ja johdolla on merkittävä rooli työhyvinvoinnin edistäjinä. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että strateginen työhyvinvoinnin johtaminen nähdään merkittävänä osana johtamista, jonka tulisi näkyä vahvemmin myös muulle henkilöstölle. Avoin keskustelu ja läpinäkyvyys loisi perustan yhdenmukaiselle työhyvinvoinnin johtamiselle ja kehittämiselle.

This thesis examined strategic management of well-being at work. The thesis examined well-being at work not only at a strategic level, but it also took a closer look at everyday level and examined the factors which are affecting well-being at work from the perspective of an individual, a work community and an organization. The thesis familiarized a reader with the concepts of well-being at work and work ability, examined their significance at the individual, work community and organizational levels, and introduced strategic management of well-being at work and the role of upper management and supervisor as a work well-being leader.

The thesis was carried out for the National Audit Office of Finland (NAOF). The aim of the thesis was to assess the status of management of well-being at work at NAOF and the development needs of two different employee groups. In addition, the aim was to provide new information and perspectives on well-being at work, its management and the individual factors that influence it, particularly for those involved in strategic and operational leadership. Based on the results and by utilizing the development suggestions, the aim was to strengthen the consistent operation of well-being management at work between different groups.

The thesis was conducted as a quantitative survey using a qualitative research method. The survey was conducted as separate surveys for supervisors and upper management (N=17) and other employees (N=143). The survey for supervisors and upper management received 14 responses, and a total of 58 people responded to the survey for other employees. The results of the surveys were analyzed using data-based content analysis.

The results show that both supervisors and upper management and other employees understand well-being at work as a broad phenomenon and that it is influenced by many factors, such as organizing work, possibility to influence one´s own, private life, and physical and psychological well-being. In addition, the results showed that supervisors and upper management play a significant role in promoting well-being at work. In conclusion, it can be stated that strategic management of well-being at work is seen as a significant part of management, which should be more visible to other employees. Open discussion and transparency would create the basis for consistent management and development of well-being at work.