Tunneälykkään johtamisen merkitys työssä jaksamiseen sosiaalialalla
Matilainen, Aliisa; Lind, Mirette (2025)
Matilainen, Aliisa
Lind, Mirette
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092224950
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092224950
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella tunneälykkään johtamisen merkitystä työssä jaksamiseen sosiaalialalla. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa tunneälyn vaikutuksista työhyvinvointiin, sekä tarjota käytännönläheisiä oivalluksia ja kehittämisehdotuksia esihenkilötyöhön. Tuloksia voivat hyödyntää erityisesti sosiaalialan johtajat, esihenkilöt, sekä organisaatiot, jotka haluavat kehittää työyhteisöjensä hyvinvointia ja johtamiskulttuuria.
Tutkimuksessa selvitettiin, millä tavoin tunneälykäs johtaminen näyttäytyy arjen johtamistyössä sosiaalialalla ja miten se vaikuttaa työntekijöiden jaksamiseen. Tavoitteena oli tuoda esiin sekä käytännön toteutuksia, että mahdollisia haasteita tunneälykkään johtamisen näkökulmasta.
Teoreettinen pohja rakentui tunneälykkyyttä, johtajuutta, työhyvinvointia käsittelevästä kotimaisesta, sekä kansainvälisestä kirjallisuudesta. Teoreettisessa tarkastelussa korostuivat erityisesti tunneälyn keskeiset osa-alueet, sekä työhyvinvoinnin ja psykologisen turvallisuuden yhteydet johtamiseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin verkkokyselynä sosiaalialan johtajilta ja esihenkilöasemassa työskenteleviltä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Aineistosta nousi esiin kolme keskeistä teemaa, jotka jäsensivät tunneälykkään johtamisen lähtökohtia, vaikutuksia työssä jaksamiseen, sekä tunneälykkyyden kehittämistä. Kysymyksiä oli yhteensä kymmenen.
Keskeiset tulokset osoittivat, että tunneälykäs johtaminen tukee työntekijöiden työssä jaksamista erityisesti lisäämällä luottamusta, vahvistamalla psykologista turvallisuutta ja mahdollistamalla tunteiden avoimen käsittelyn. Johtajan empatia, läsnäolo ja kyky kohdata yksilöllisesti koettiin merkittävinä voimavaroina. Samalla nousi esiin tunneälyn kehittämisen merkitys. Esihenkilöt kuvasivat kehittäneensä tunneälykkyyttään työnohjauksen, reflektiivisten käytäntöjen ja koulutusten avulla.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että tunneälykäs johtaminen edistää työhyvinvointia sosiaalialalla, sekä toimii tärkeänä voimavarana työyhteisön jaksamisen tukemisessa. Kehittämisehdotuksina korostuvat tunneälyyn liittyvä koulutus, reflektiivinen johtamiskulttuuri, sekä toimivan palautekäytännön rakentaminen. Tulevaisuudessa tarvitaan myös jatkotutkimusta tunneälyn pitkäaikaisvaikutuksista sosiaalialan työyhteisössä.
Tutkimuksessa selvitettiin, millä tavoin tunneälykäs johtaminen näyttäytyy arjen johtamistyössä sosiaalialalla ja miten se vaikuttaa työntekijöiden jaksamiseen. Tavoitteena oli tuoda esiin sekä käytännön toteutuksia, että mahdollisia haasteita tunneälykkään johtamisen näkökulmasta.
Teoreettinen pohja rakentui tunneälykkyyttä, johtajuutta, työhyvinvointia käsittelevästä kotimaisesta, sekä kansainvälisestä kirjallisuudesta. Teoreettisessa tarkastelussa korostuivat erityisesti tunneälyn keskeiset osa-alueet, sekä työhyvinvoinnin ja psykologisen turvallisuuden yhteydet johtamiseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin verkkokyselynä sosiaalialan johtajilta ja esihenkilöasemassa työskenteleviltä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Aineistosta nousi esiin kolme keskeistä teemaa, jotka jäsensivät tunneälykkään johtamisen lähtökohtia, vaikutuksia työssä jaksamiseen, sekä tunneälykkyyden kehittämistä. Kysymyksiä oli yhteensä kymmenen.
Keskeiset tulokset osoittivat, että tunneälykäs johtaminen tukee työntekijöiden työssä jaksamista erityisesti lisäämällä luottamusta, vahvistamalla psykologista turvallisuutta ja mahdollistamalla tunteiden avoimen käsittelyn. Johtajan empatia, läsnäolo ja kyky kohdata yksilöllisesti koettiin merkittävinä voimavaroina. Samalla nousi esiin tunneälyn kehittämisen merkitys. Esihenkilöt kuvasivat kehittäneensä tunneälykkyyttään työnohjauksen, reflektiivisten käytäntöjen ja koulutusten avulla.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että tunneälykäs johtaminen edistää työhyvinvointia sosiaalialalla, sekä toimii tärkeänä voimavarana työyhteisön jaksamisen tukemisessa. Kehittämisehdotuksina korostuvat tunneälyyn liittyvä koulutus, reflektiivinen johtamiskulttuuri, sekä toimivan palautekäytännön rakentaminen. Tulevaisuudessa tarvitaan myös jatkotutkimusta tunneälyn pitkäaikaisvaikutuksista sosiaalialan työyhteisössä.
