Sairaanhoitajien kokemuksia lasten ja nuorten hoitotyön pitovoimasta ja työhön sitoutumisesta
Autio, Maria (2025)
Autio, Maria
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092625279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092625279
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan erään yliopistollisen sairaalan lastentautien vastuualueella työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksia hoitotyön pitovoimasta ja työhön sitoutumisesta. Yleisen käsityksen mukaan yksinkertaisia ja kaikille organisaatioille soveltuvia ratkaisuja pitovoiman parantamiseksi ei ole, vaan jokaisen organisaation on selvitettävä omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Tämän työn lähtökohtana oli kohdeorganisaation tarve ymmärtää henkilöstön pysyvyyttä tukevia tekijöitä syvällisemmin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää hoitotyön pitovoiman ja työhön sitoutumisen pitkäjänteisessä ylläpitämisessä ja vahvistamisessa Lastentautien vastuualueella. Tutkimuksen tietoperusta rakentui tieteelliseen kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin hoitotyön pitovoimasta ja työhön sitoutumisesta.
Tutkimusaineisto muodostui sairaanhoitajien näkemyksistä, jotka saatiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tuloksia käsiteltiin ja arvioitiin yhdessä kohdeorganisaation yhteyshenkilön kanssa.
Opinnäytetyön tuloksissa hahmottui kokonaiskuva hoitotyön pitovoimaa vahvistavista ja sitä heikentävistä tekijöistä Lastentautien vastuualueella. Pitovoimaa ylläpitäviksi ja vahvistaviksi tekijöiksi nousivat toimiva työyhteisö, esihenkilön toiminta, työntekoa tukevat rakenteet, lasten hoitotyön erityispiirteet sekä työn sisäinen palkitsevuus. Näiden tekijöiden koettiin luovan myönteisen ja sitoutumista vahvistavan perustan hoitajien työssä viihtymiselle ja jaksamiselle. Toisaalta pitovoimaa heikensivät toimimaton vuorovaikutus, johtajuuden haasteet, työntekoa rikkovat rakenteet sekä työn sisällölliset kuormitustekijät, jotka lisäsivät kuormitusta ja vaikeuttivat sitoutumista.
Opinnäytetyö kytkeytyy osaksi kohdeorganisaation laajempaa pitovoiman kehittämisen kokonaisuutta. Tulosten perusteella kehittämisehdotuksiksi nousivat mm. kehityskeskusteluiden vahvistaminen, esihenkilöiden ammattitaidon tukeminen valmentavan johtamisen koulutuksilla, työntekijöiden osaamisen tukeminen mentorointimallin avulla sekä lähtöhaastatteluiden järjestäminen lähteville sairaanhoitajille.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää hoitotyön pitovoiman ja työhön sitoutumisen pitkäjänteisessä ylläpitämisessä ja vahvistamisessa Lastentautien vastuualueella. Tutkimuksen tietoperusta rakentui tieteelliseen kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin hoitotyön pitovoimasta ja työhön sitoutumisesta.
Tutkimusaineisto muodostui sairaanhoitajien näkemyksistä, jotka saatiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tuloksia käsiteltiin ja arvioitiin yhdessä kohdeorganisaation yhteyshenkilön kanssa.
Opinnäytetyön tuloksissa hahmottui kokonaiskuva hoitotyön pitovoimaa vahvistavista ja sitä heikentävistä tekijöistä Lastentautien vastuualueella. Pitovoimaa ylläpitäviksi ja vahvistaviksi tekijöiksi nousivat toimiva työyhteisö, esihenkilön toiminta, työntekoa tukevat rakenteet, lasten hoitotyön erityispiirteet sekä työn sisäinen palkitsevuus. Näiden tekijöiden koettiin luovan myönteisen ja sitoutumista vahvistavan perustan hoitajien työssä viihtymiselle ja jaksamiselle. Toisaalta pitovoimaa heikensivät toimimaton vuorovaikutus, johtajuuden haasteet, työntekoa rikkovat rakenteet sekä työn sisällölliset kuormitustekijät, jotka lisäsivät kuormitusta ja vaikeuttivat sitoutumista.
Opinnäytetyö kytkeytyy osaksi kohdeorganisaation laajempaa pitovoiman kehittämisen kokonaisuutta. Tulosten perusteella kehittämisehdotuksiksi nousivat mm. kehityskeskusteluiden vahvistaminen, esihenkilöiden ammattitaidon tukeminen valmentavan johtamisen koulutuksilla, työntekijöiden osaamisen tukeminen mentorointimallin avulla sekä lähtöhaastatteluiden järjestäminen lähteville sairaanhoitajille.