Ilmastobudjetointi strategisen ilmastojohtamisen työkaluna
Pöyhönen, Tanja (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092825304
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092825304
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia Kuopion kaupungille ilmastobudjetoinnin toimintamalli, jonka avulla kaupungin strategiset ilmasto- ja resurssiviisaustavoitteet voitaisiin viedä entistä tiiviimmäksi osaksi talouden suunnittelua ja seurantaa sekä tehdä kootusti näkyväksi ilmastotyön taloudellisia vaikutuksia. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi siis Kuopion kaupunki, jonka yhtenä strategisena päätavoitteena on olla ilmasto- ja resurssiviisas kaupunki.
Toimintamallin kehittämiseksi opinnäytetyössä perehdyttiin strategisen johtamisen viitekehykseen julkisten organisaatioiden näkökulmasta sekä tarkasteltiin strategisen ilmastojohtamisen edellytyksiä kunnissa. Kehittämismenetelmänä opinnäytetyössä hyödynnettiin Design Councilin kehittämää tuplatimantti -mallia, joka nostaa ongelman syvällisen tarkastelun ratkaisun kehittämisen rinnalle.
Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien avulla perehdyttiin muiden kuntien tapoihin tehdä ilmastobudjetointia. Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin dokumenttianalyysiä, jossa tarkasteltiin ilmastobudjetointia toteuttavien kuntien talousarvio- ja tilinpäätösdokumentteja, sekä teemahaastatteluja, joiden avulla ymmärrystä ilmastobudjetoinnista syvennettiin. Dokumenttianalyysiä hyödynnettiin myös tarkasteltaessa Kuopion strategisen ilmastojohtamisen nykytilaa. Tarkastelussa keskityttiin talouden suunnittelun ja seurannan näkökulmaan. Kuopion ilmastobudjetoinnin toimintamallia yhteiskehittämisessä menetelmänä hyödynnettiin työpajoja.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi Kuopion ilmastobudjetoinnin toimintamalli sekä käsitys siitä, millä tavalla Suomen suurimmissa kunnissa ilmastobudjetointia hyödynnetään strategisen ilmastojohtamisen työkaluna. Tutkimuksen mukaan ilmastobudjetointi toimii hyvin menetelmänä, kun halutaan luoda kokonaiskuva poikkihallinnollisen ilmastotyön talousvaikutuksista. Ilmastobudjetointia voidaan hyödyntää muun muassa ilmastotavoitteiden seurannan tukena sekä ilmastotavoitteiden edistymisestä viestimisessä erityisesti päättäjien suuntaan.
Ilmastobudjetointia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava taloustietojen koostamisen haasteet, jotka liittyvät ilmastotoimien tunnistamiseen, tietojen erotteluun isommista kokonaisuuksista sekä tietojen saatavuuteen talousjärjestelmästä. Keskeiset kehityskohdat ilmastobudjetoinnissa liittyvät ilmastotoimien huomioimiseen talousarviokehystä asetettaessa, mikä edellyttäisi keskustelun lisäämistä ilmastotyön vaatimista resursseista eri päätöksentekoelimissä. Opinnäytetyön tulokset ja laadittu toimintamalli ovat hyödynnettävissä myös muissa kunnissa ilmastobudjetoinnin käyttöönoton tukena.
Toimintamallin kehittämiseksi opinnäytetyössä perehdyttiin strategisen johtamisen viitekehykseen julkisten organisaatioiden näkökulmasta sekä tarkasteltiin strategisen ilmastojohtamisen edellytyksiä kunnissa. Kehittämismenetelmänä opinnäytetyössä hyödynnettiin Design Councilin kehittämää tuplatimantti -mallia, joka nostaa ongelman syvällisen tarkastelun ratkaisun kehittämisen rinnalle.
Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien avulla perehdyttiin muiden kuntien tapoihin tehdä ilmastobudjetointia. Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin dokumenttianalyysiä, jossa tarkasteltiin ilmastobudjetointia toteuttavien kuntien talousarvio- ja tilinpäätösdokumentteja, sekä teemahaastatteluja, joiden avulla ymmärrystä ilmastobudjetoinnista syvennettiin. Dokumenttianalyysiä hyödynnettiin myös tarkasteltaessa Kuopion strategisen ilmastojohtamisen nykytilaa. Tarkastelussa keskityttiin talouden suunnittelun ja seurannan näkökulmaan. Kuopion ilmastobudjetoinnin toimintamallia yhteiskehittämisessä menetelmänä hyödynnettiin työpajoja.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi Kuopion ilmastobudjetoinnin toimintamalli sekä käsitys siitä, millä tavalla Suomen suurimmissa kunnissa ilmastobudjetointia hyödynnetään strategisen ilmastojohtamisen työkaluna. Tutkimuksen mukaan ilmastobudjetointi toimii hyvin menetelmänä, kun halutaan luoda kokonaiskuva poikkihallinnollisen ilmastotyön talousvaikutuksista. Ilmastobudjetointia voidaan hyödyntää muun muassa ilmastotavoitteiden seurannan tukena sekä ilmastotavoitteiden edistymisestä viestimisessä erityisesti päättäjien suuntaan.
Ilmastobudjetointia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava taloustietojen koostamisen haasteet, jotka liittyvät ilmastotoimien tunnistamiseen, tietojen erotteluun isommista kokonaisuuksista sekä tietojen saatavuuteen talousjärjestelmästä. Keskeiset kehityskohdat ilmastobudjetoinnissa liittyvät ilmastotoimien huomioimiseen talousarviokehystä asetettaessa, mikä edellyttäisi keskustelun lisäämistä ilmastotyön vaatimista resursseista eri päätöksentekoelimissä. Opinnäytetyön tulokset ja laadittu toimintamalli ovat hyödynnettävissä myös muissa kunnissa ilmastobudjetoinnin käyttöönoton tukena.