Työhyvinvointia ja ammatillista kasvua : matkalla turvakodin ohjaajaksi
Harhakoski, Kristiina (2025)
Harhakoski, Kristiina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092925366
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092925366
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoite oli tarkastella autoetnografisen menetelmän kautta omaa ammatillista kehittymistä turvakodin ohjaajana, tutkia työhyvinvointia ja tukea turvakodin ohjaajien työssäjaksamista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa työhyvinvointia lisäävä menetelmä toimeksiantajalle, joka oli Pääkaupungin turvakoti ry. Työhyvinvointikorttien kehittäminen alkoi työhyvinvointikyselyllä ja eteni kahdenkymmenenviiden mikrotaukoharjoitusta sisältävän sähköisen työhyvinvointikortin tekemiseen.
Opinnäytetyön tietoperusta tarkasteli työhyvinvointia työn kuormittavuuden, työstressin ja mikrotaukojen näkökulmista. Ammatillista kehittymistä lähestyttiin elinikäisen oppimisen, ammatillisen kehittymisen ja reflektion avulla. Työhyvinvointikorttien käsitteitä avattiin teoreettisessa viitekehyksessä.
Ammatillisen kehittymisen aineisto kerättiin päiväkirjaopinnäytetyön prosessin avulla, joka keskittyi ensimmäisen neljän viikon jaksossa ammatilliseen kehittymiseen David Kolbin oppimisen teorian avulla. Seuraava neljän viikon jakso keskittyi työhyvinvointikyselyn teemoihin työn imu -mallin kautta.
Toimeksiantaja hyötyi opinnäytetyöstä siten, että kysely tuotti ensimmäistä kertaa tietoa keikkatyöntekijöiden kokemasta työhyvinvoinnista ja nosti esiin, että myös virallisissa Pääkaupungin turvakoti ry:n työhyvinvointikartoituksissa voisi olla tilaa kartoittaa asiaa myös jatkossa. Työhyvinvointikyselyn tuloksia tarkasteltiin sekä laadullisten että määrällisten menetelmien avulla. Työhyvinvointikorttien harjoitusten todettiin sopivan myös turvakodin asiakastyöhön.
Opinnäytetyön tietoperusta tarkasteli työhyvinvointia työn kuormittavuuden, työstressin ja mikrotaukojen näkökulmista. Ammatillista kehittymistä lähestyttiin elinikäisen oppimisen, ammatillisen kehittymisen ja reflektion avulla. Työhyvinvointikorttien käsitteitä avattiin teoreettisessa viitekehyksessä.
Ammatillisen kehittymisen aineisto kerättiin päiväkirjaopinnäytetyön prosessin avulla, joka keskittyi ensimmäisen neljän viikon jaksossa ammatilliseen kehittymiseen David Kolbin oppimisen teorian avulla. Seuraava neljän viikon jakso keskittyi työhyvinvointikyselyn teemoihin työn imu -mallin kautta.
Toimeksiantaja hyötyi opinnäytetyöstä siten, että kysely tuotti ensimmäistä kertaa tietoa keikkatyöntekijöiden kokemasta työhyvinvoinnista ja nosti esiin, että myös virallisissa Pääkaupungin turvakoti ry:n työhyvinvointikartoituksissa voisi olla tilaa kartoittaa asiaa myös jatkossa. Työhyvinvointikyselyn tuloksia tarkasteltiin sekä laadullisten että määrällisten menetelmien avulla. Työhyvinvointikorttien harjoitusten todettiin sopivan myös turvakodin asiakastyöhön.