Itsemääräämisoikeus kehitysvammaisten asumispalveluissa sairaanhoitajan silmin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, kuinka sairaanhoitajat kokevat itsemääräämisoikeuden kehitysvammaisten asumispalveluissa. Tavoitteena oli edistää keskustelua aiheesta ja etsiä tapoja tukea asukkaita tekemään omia valintojaan. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi yritys, joka tarjoaa asumispalveluita aikuisille kehitysvammaisille. Tutkimusta ohjasi vuoden 2016 vammaispalvelulain muutos, joka korosti itsemääräämisoikeuden merkitystä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin avoimella sähköpostikyselyllä kahdelta sairaanhoitajalta, jotka työskentelevät kehitysvammaisten asumispalveluissa. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin työntekijöiden ajatuksia itsemääräämisoikeudesta yleisesti ja erityisesti kehitysvammaisten kohdalla sekä kuinka se näkyy heidän päivittäisessä työssään.

Sairaanhoitajat ymmärsivät itsemääräämisoikeuden perustavanlaatuisena ihmisoikeutena, mutta sen toteuttaminen aiheutti merkittäviä eettisiä haasteita. Nämä haasteet olivat erityisen selkeitä tilanteissa, joissa asukkaan kognitiiviset rajoitteet estivät hänen kykyään ymmärtää omia hoitotarpeitaan tai päätöksensä seurauksia. Tutkimus osoitti, että itsemääräämisoikeus ilmeni sekä pienissä päivittäisissä valinnoissa että merkittävimmissä terveyteen liittyvissä päätöksissä, kuten lääketieteellisestä hoidosta kieltäytymisessä. Sairaanhoitajat joutuivat usein tasapainottelemaan asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja oman ammatillisen velvollisuutensa välillä turvatakseen asiakkaan terveyden ja turvallisuuden.

Päätelmänä oli, että yksilöllinen ja asiakaslähtöinen lähestymistapa on ratkaisevan tärkeää itsemääräämisoikeuden toteutumiselle. Tulosten perusteella esitettiin useita kehitysehdotuksia: jatkuva henkilöstön koulutus eettisten ristiriitojen käsittelystä, yksilöllisten kommunikaatiomenetelmien vahvistaminen, moniammatillisen yhteistyön tukeminen sekä asiakassuunnitelmien konkreettisempi kirjaaminen. Tulevassa tutkimuksessa olisi hyödyllistä selvittää kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä omia kokemuksia aiheesta.