Vuorotyön vaikutus työhyvinvointiin ja asiakastyöhön lastensuojelun sijaishuollossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnistaan lasten ja nuorten sijaishuollossa ja vuorotyön vaikutuksesta siihen, sekä näiden vaikutusta työntekijöiden kykyyn tehdä asiakastyötä ja kohdata työssään lapsia ja nuoria. Työelämäkumppanina tässä opinnäytetyössä toimii Go Strong. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa työelämäkumppanillemme Go Strongille tietoa vuorotyön vaikutuksista työntekijöiden työhyvinvointiin ja asiakastyöhön. Opinnäytetyön tavoitteena on, että tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa sijaishuollon laitoshoidon yksiköissä työntekijöiden työhyvinvointia kehittäessä.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselytutkimuksena, johon vastasi yhdeksän Go Strongin työntekijää kahdesta eri Go Strongin sijaishuoltoyksiköstä. Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä tarkastellaan lastensuojelun sijaishuoltoa, vuorotyötä ja työhyvinvointia. Aineiston analyysissä käytimme teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Tulosten perusteella vuorotyön vaikutukset työhyvinvointiin koettiin hyvin eri tavoin. Osa koki vuorotyön tukevan omaa hyvinvointia ja osa taas koki vuorotyön ja erityisesti vuorotyöstä palautumisen raskaampana. Tärkeänä tekijänä työhyvinvoinnissa nähtiin toimiva ja järkevä työvuorosuunnittelu, jossa huomioidaan työntekijöiden yksilölliset toiveet ja tarpeet, vapaiden järkevä rytmitys, sekä vähintään kahden päivän vapaat. Hyvä työyhteisö ja kollegoiden tuki nähtiin sekä työhyvinvointia ja jaksamista edistävinä, että asiakastyötä tukevina tekijöinä. Tarkastellessa vuorotyön vaikutuksia asiakastyöhön, ongelmallisena koettiin se, miten vuorotyön vuoksi joitain lapsia ei välttämättä nähnyt moneen päivään, jolla koettiin olevan negatiivinen vaikutus lapsen kuntoutusprosessiin. Toisaalta vuorotyön mahdollistamat pitkät työvuorot koettiin niin päivän ohjelman suunnittelun, kuin eheänä pysyvän hoito- ja kasvatustyön kannalta toimiviksi. Tuloksissa kehittämisehdotuksina nousikin vahvasti esiin kokonaisvaltaisesti toimiva työvuorosuunnittelu, sekä riittävät henkilöstöresurssit lasten ollessa paikalla. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia, miten yhteisöllinen työvuorosuunnittelu ja työntekijöiden toiveiden huomioiminen vaikuttavat työtyytyväisyyteen, palautumiseen ja työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Lisäksi tarvitaan tutkimusta vuorotyön vaikutuksista asiakastyön laatuun myös lasten ja nuorten näkökulmasta.