Yhdessä uuteen - kahden työpaikan onnistunut yhdistyminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda ja tutkia kahden työpaikan onnistunutta muutosprosessia tilanteessa, jossa yhdestä toimipisteestä luovutaan ja toiminta siirretään toisen työpaikan tiloihin. Työssä ollaan matkalla kohti muutosta, ja siinä hahmotetaan mahdollisuuksia ja tunnistetaan haasteita, joita muutos aiheuttaa. Työn tavoitteena on tutkia sitä, miten muutoksessa voidaan onnistua niin, ettei muutos vaikuta työntekijöihin, ilmapiiriin ja työyhteisödynamiikkaan negatiivisesti. Tavoitteena oli myös löytää tulevalle yhteistyölle liittymäkohtia ja luoda työlle suuntaviivoja ja yhteisiä käytänteitä.

Tutkimuskysymyksiä olivat: Miten kaksi eri työyhteisöä oppivat tekemään työtä yhdessä, mitkä konkreettiset toimintatavat edistävät onnistunutta muutosta ja miten luoda ja ylläpitää muutosvalmiutta ja -myönteisyyttä.

Teoreettinen viitekehys perustui tutkimukseen organisaatiomuutoksesta, muutosvalmiudesta ja -myönteisyydestä, dialogisuudesta ja osallisuudesta sekä muutoksen johtamisesta. Tutkimusmenetelmä oli toimintatutkimus. Opinnäytetyössä toteutettiin neljä työpajaa kyseisten työpaikkojen diakoniatiimeille. Tutkimuksessa myös haastateltiin molempien työpaikkojen johtajia sekä vastaavassa tilanteessa ollutta toisen toimipisteen toiminnanjohtajaa. Aineistoa kertyi myös kyseisten työpaikkojen koko henkilökuntien yhteistä kokouksen työskentelystä. Saatu aineisto analysoitiin induk-tiivisen eli aineistolähtöisen sisällönanalyysin metodilla.

Keskeiset tulokset osoittivat, että muutos aiheuttaa työntekijöissä monenlaisia huolia, pelkoja ja epäilyksiä, mutta muutoksessa nähtiin paljon myös mahdollisuuksia ja positiivisia asioita. Onnistunut muutos on mahdollinen, kun työntekijöillä on aikaa sopeutua ja valmistautua siihen. Muutosvastarinta voi muuttua prosessin mittaan muutosvalmiudeksi ja tulevaisuus näyttäytyä myönteisemmässä valossa, kun kaikille tunteille annetaan tilaa. Työyhteisöt oppivat tekemään työtä yhdessä, kun antavat itselleen luvan kokeilla uusia asioita ja käytäntöjä yhdessä, uskaltavat epäonnistua ja näin oppia ymmärtämään asioita. Tärkeiksi elementeiksi nousivat tutustuminen, kommunikaatio ja arvostava dialogi. Esihenkilöt korostivat muutoksen johtamisessa ja muutosmyönteisyyden ylläpitämisessä tärkeäksi osaksi esimerkillä johtamisen. He toivat esiin myös asiakasnäkökulman, josta muutoksen vaikutuksia pitäisi ensisijaisesti tarkastella.

Toimintatutkimuksessa käytetyt työpajat saivat jatkoa ja voitiin myös todeta, että pajoissa käytettyjä metodeja ja toiminnallisia harjoitteita voitaisiin hyödyntää vastaavanlaisissa tilanteissa organisaation sisällä, jossa yhteenliittymiä saattaa jatkossa olla paljonkin. Työn tausta liittyy taloudellisiin kysymyksiin ja säästöihin, joita haetaan tiloista luopumisella ja toiminnan tehostamisella. Samat säästötoimenpiteet koskettavat koko organisaatiota jollain aikajänteellä. Jatkokehittämisaiheeksi todettiin pajojen strukturointi sellaiseksi kokonaisuudeksi, että muutospajat voisi ottaa työvälineeksi muissa vastaavissa tilanteissa. Työssä todettiin, että työntekijän vetämät pajat ovat mahdollisia, mikäli työpaikalla ei lähtökohtaisesti ole suuria ongelmia työilmapiirissä tai työyhteisödynamiikassa.