Hoitohenkilökunnan perehdyttäminen Attendo Marian Kartanossa
Moilanen, Maarit; Heikkinen, Elisa (2025)
Moilanen, Maarit
Heikkinen, Elisa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100725675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100725675
Tiivistelmä
Suomessa on ollut jo pitkään haasteena hoitajapula, mikä korostaa tarvetta tehokkaalle ja laadukkaalle perehdytykselle ja henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiselle. Hyvin järjestetty perehdytys on keskeistä, jotta uudet työntekijät pysyvät alalla ja pystyvät työskentelemään laadukkaasti ja turvallisesti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaiseksi työntekijät kokevat saamansa perehdytyksen. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten perehdytysprosessi toteutuu hoitohenkilökunnan näkökulmasta, sekä tunnistaa perehdytysprosessin kehittämistarpeita, joita voidaan hyödyntää palveluyksikön toiminnan mahdollisessa kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena opinnäytetyönä, jossa käytettiin paperisia kyselylomakkeita. Lomakkeet jaettiin hoitohenkilökunnalle, jotka täyttivät ne nimettömästi ja palauttivat ne palautuslaatikkoon. Tulosten perusteella perehdytys koettiin pääosin hyödylliseksi, mutta parannettavaa löytyi erityisesti perehdytyksen sisällön syvyydessä, aikataulutuksessa sekä ohjauksen selkeydessä. Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin perehdytysprosessia osana työhyvinvointia ja hoitotyön laatua.
Parannusehdotuksina esiin nousivat perehdytyssisällön tarkempi kohdentaminen, perehdytyksen jaksottaminen useammalle päivälle, yksikön toiminnan selkeyttäminen sekä resurssien ja monikielisyyden lisääminen. Koska opinnäytetyö toteutettiin työntekijöiden näkökulmasta, olisi jatkotutkimuksissa hyödyllistä tarkastella perehdytysprosessia myös esihenkilöiden tai perehdyttäjien kokemusten kautta. Lisäksi, kun osa vastaajista nosti esiin monikielisyyteen liittyviä puutteita, voisi jatkossa tutkia eri kieli- ja kulttuuritaustaisten työntekijöiden kokemuksia perehdytyksestä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena opinnäytetyönä, jossa käytettiin paperisia kyselylomakkeita. Lomakkeet jaettiin hoitohenkilökunnalle, jotka täyttivät ne nimettömästi ja palauttivat ne palautuslaatikkoon. Tulosten perusteella perehdytys koettiin pääosin hyödylliseksi, mutta parannettavaa löytyi erityisesti perehdytyksen sisällön syvyydessä, aikataulutuksessa sekä ohjauksen selkeydessä. Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin perehdytysprosessia osana työhyvinvointia ja hoitotyön laatua.
Parannusehdotuksina esiin nousivat perehdytyssisällön tarkempi kohdentaminen, perehdytyksen jaksottaminen useammalle päivälle, yksikön toiminnan selkeyttäminen sekä resurssien ja monikielisyyden lisääminen. Koska opinnäytetyö toteutettiin työntekijöiden näkökulmasta, olisi jatkotutkimuksissa hyödyllistä tarkastella perehdytysprosessia myös esihenkilöiden tai perehdyttäjien kokemusten kautta. Lisäksi, kun osa vastaajista nosti esiin monikielisyyteen liittyviä puutteita, voisi jatkossa tutkia eri kieli- ja kulttuuritaustaisten työntekijöiden kokemuksia perehdytyksestä.