Strateginen muotoilu yhteisen ymmärryksen vahvistajana ja vaikuttavuustyön tukijana : kokemuksia ennakoivasta yhteissuunnittelusta Pelastustoimen vaikuttavuus -esiselvityshankkeessa

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin Pelastusopiston ja sisäministeriön vuosina 2024–2025 koordinoimassa Pelastustoimen vaikuttavuus -esiselvityshankkeessa, jossa selvitettiin pelastusalan vaikuttavuuden arvioinnin nykytilaa ja tulevaisuusnäkymiä monimenetelmäisellä selvityksellä sekä tuotettiin suunnitelma pidempikestoiselle kehittämishankkeelle. Tavoitteena oli selvittää pelastusalan vaikuttavuustyön määritelmät ja menetelmät, tunnistaa siihen liitettyjä kehityshaasteita sekä vahvistaa jaettua ymmärrystä vaikuttavuuden ja sen arvioinnin merkityksestä pelastusalan toiminnassa. Vaikuttavuustyöllä tarkoitettiin pelastusalan työn vaikuttavuuden arviointia sekä tulosten hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä, suuntaamisessa ja näkyväksi tekemisessä.

Hankkeessa hyödynnettiin muotoiluajattelua ja -menetelmiä sekä tiedonkeruussa (nykytila-analyysi, keskustelut, työpajat, benchmarking) että yhteisessä merkityksellisestämisessä ja tulevien suuntaviivojen määrittelemisessä (työpajat, verkkopaneeli). Opinnäytetyössä raportoidaan esiselvityshankkeen päähavainnot pelastusalan vaikuttavuustyön nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä kokemukset osallistavien muotoilumenetelmien mahdollisuuksista vaikuttavuustyön kehittämisessä. Lisäksi esitetään ideoita pelastusalan tulevaan, entistäkin osallistavampaan ja systemaattisempaan vaikuttavuustyöhön koko alan ja sen yhteistyökumppanien yhteisenä tehtävänä.

Esiselvityshankkeen tuloksena syntyi yhteinen määritelmä pelastusalan vaikuttavuudelle ja sen arvioinnille sekä kuvaus vaikuttavuustyön nykytilasta ja koetuista kehittämistarpeista alan keskeisten toimijoiden ja yhteistyökumppanien keskuudessa. Lisäksi hankkeessa saatiin kokemuksia muotoiluajattelun ja -menetelmien hyödyntämisestä pelastusalan yhteiskehittämisessä ja laadittiin suosituksia tulevaan kehittämistyöhön. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että muotoiluajattelulla on monia mahdollisuuksia pelastusalan ja sen vaikuttavuustyön kehittämisessä. Tahtotila tulevaisuusorientoituneen kehittämisen lisäämiseksi on vahva, mutta pelastusalan vaikuttavuustyöhön tarvitaan myös resursseja sekä niin johdon kuin koko alan sitoutumista osallistavan ja vaikuttavuusperustaisen, jatkuvaan arviointiin perustuvan kulttuurin edistämiseen. Lopulta pelastusalan vaikuttavuuden tarkastelun tulisi olla tulevaisuuteen suuntaavaa, organisaatioiden kaikki tasot poikkileikkaavaa, strategisesti johdettua sekä realistista, innostavaa, helposti hahmottuvaa ja yhteistyöhön kannustavaa.