Perheen jälleenyhdistämisen tavoite: integroiva kirjallisuuskatsaus jälleenyhdistämistä edistävistä ja haittaavista tekijöistä
Vuopio, Mia (2025)
Vuopio, Mia
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101025849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101025849
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli lastensuojelun sijaishuollossa olevan lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistäminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia edistäviä ja haittaavat tekijöitä perheen jälleenyhdistämiseen liittyy. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa perheen jälleenyhdistämiseen vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi lapsilähtöisyys ja lapsen etu. Lastensuojelulaki (417/2007) konkretisoi lapsen edun käsitettä ja lapsen etu ja lapsilähtöisyys ovat lastensuojelun työskentelyn tärkeimpiä periaatteita, jotka liittyvät myös perheen jälleenyhdistämisen harkintaan.
Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aihetta haluttiin tutkia laajasti ja hyödyntää aineistossa sekä vertaisarvioituja ulkomaisia tutkimuksia ja aiheesta viime aikoina tehtyjä pro gradu -tutkielmia. Pro gradu -tutkielmien lisäksi kotimaista tutkimusta aiheesta oli vähän tarjolla. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui yhteensä 31 tutkimuksesta, joista 8 oli pro gradu -tutkielmia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Keskeisiksi perheen jälleenyhdistämistä edistäviksi tekijöiksi nousivat lapsen ja vanhemman elämäntilanteen paraneminen, lapsen ja vanhemman osallisuus, lapsen ja vanhemman välinen suhde, yhteistyö eri toimijoiden kanssa, perheen jälleenyhdistämisen suunnitelmallisuus sekä tuki ja palvelut. Haittaaviksi tekijöiksi tunnistettiin muun muassa puutteet suunnitelmallisuudessa, haasteet yhteistyössä, lapsen ja vanhemman välisen suhteen ongelmat, vanhempien päihde- ja mielen-terveysongelmat sekä lapsen sijoituksen kesto.
Etenkin aineiston pro gradu -tutkielmissa lapsen etu, lapsilähtöisyys ja kokonaisvaltainen ammatillinen harkinta korostuivat perheen jälleenyhdistämisen mahdollisuutta pohdittaessa. Aineiston ulkomainen vertaisarvioidut tutkimukset ja pro gradu -tutkielmat kuvasivat perheen jälleenyhdistämiseen liittyviä edistäviä ja haittavia tekijöitä samansuuntaisesti ja tämän opinnäytetyön tulokset olivat yhteneväisiä aiemman kirjallisuuden kanssa. Perheen jälleenyhdistämistä edistävät ja haittaavat tekijät näyttäisivätkin pysyneet ajan saatossa samankaltaisina. Perheen jälleenyhdistäminen kuvautui monimutkaisena ja haasteellisena tehtävänä. Opinnäytetyön tulosten perusteella luottamuksellisen suhteen luomiseen, yhteistyöhön, lapsen ja vanhemman osallisuuteen, suunnitteluun ja tavoitteiden selkeyteen sekä lapsen ja vanhemman kuntoutumista edistävään tukeen tulisi kiinnittää huomiota. Tämä opinnäytetyö voi toimia oppaana esimerkiksi sijaishuollon palveluita tarjoavissa organisaatioissa, sillä se nostaa esiin tekijöitä, joita huomioimalla ammattilaiset voivat lapsen sijoituksen aikana työskennellä kohti perheen jälleenyhdistämisen tavoitetta.
Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aihetta haluttiin tutkia laajasti ja hyödyntää aineistossa sekä vertaisarvioituja ulkomaisia tutkimuksia ja aiheesta viime aikoina tehtyjä pro gradu -tutkielmia. Pro gradu -tutkielmien lisäksi kotimaista tutkimusta aiheesta oli vähän tarjolla. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui yhteensä 31 tutkimuksesta, joista 8 oli pro gradu -tutkielmia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Keskeisiksi perheen jälleenyhdistämistä edistäviksi tekijöiksi nousivat lapsen ja vanhemman elämäntilanteen paraneminen, lapsen ja vanhemman osallisuus, lapsen ja vanhemman välinen suhde, yhteistyö eri toimijoiden kanssa, perheen jälleenyhdistämisen suunnitelmallisuus sekä tuki ja palvelut. Haittaaviksi tekijöiksi tunnistettiin muun muassa puutteet suunnitelmallisuudessa, haasteet yhteistyössä, lapsen ja vanhemman välisen suhteen ongelmat, vanhempien päihde- ja mielen-terveysongelmat sekä lapsen sijoituksen kesto.
Etenkin aineiston pro gradu -tutkielmissa lapsen etu, lapsilähtöisyys ja kokonaisvaltainen ammatillinen harkinta korostuivat perheen jälleenyhdistämisen mahdollisuutta pohdittaessa. Aineiston ulkomainen vertaisarvioidut tutkimukset ja pro gradu -tutkielmat kuvasivat perheen jälleenyhdistämiseen liittyviä edistäviä ja haittavia tekijöitä samansuuntaisesti ja tämän opinnäytetyön tulokset olivat yhteneväisiä aiemman kirjallisuuden kanssa. Perheen jälleenyhdistämistä edistävät ja haittaavat tekijät näyttäisivätkin pysyneet ajan saatossa samankaltaisina. Perheen jälleenyhdistäminen kuvautui monimutkaisena ja haasteellisena tehtävänä. Opinnäytetyön tulosten perusteella luottamuksellisen suhteen luomiseen, yhteistyöhön, lapsen ja vanhemman osallisuuteen, suunnitteluun ja tavoitteiden selkeyteen sekä lapsen ja vanhemman kuntoutumista edistävään tukeen tulisi kiinnittää huomiota. Tämä opinnäytetyö voi toimia oppaana esimerkiksi sijaishuollon palveluita tarjoavissa organisaatioissa, sillä se nostaa esiin tekijöitä, joita huomioimalla ammattilaiset voivat lapsen sijoituksen aikana työskennellä kohti perheen jälleenyhdistämisen tavoitetta.
