Koulukuraattoreiden kokemuksia hyvinvointialueuudistuksesta : miten muutosjohtamisessa onnistuttiin?
Harjunpää, Marina; Sillantaka, Pinjamaria (2025)
Harjunpää, Marina
Sillantaka, Pinjamaria
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101325948
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101325948
Tiivistelmä
Suomessa vuonna 2023 voimaan tullut hyvinvointialueuudistus merkitsi suurinta hallinnollista muutosta sosiaali- ja terveydenhuollon historiassa. Tämä opinnäytetyö tarkastelee Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) koulukuraattoreiden kokemuksia uudistuksesta sekä muutosjohtamisen onnistumista henkilöstön näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ja kehittämisehdotuksia, joiden avulla muutosjohtamista voidaan erityisesti lähiesihenkilötasolla tukea, ja henkilöstön hyvinvointia vahvistaa jatkuvien muutosten keskellä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena keväällä 2025. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin Varhan alueen koulukuraattoreille. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella koulukuraattorit kokivat organisaatiomuutoksen sekä kuormittavana että mahdollisuuksia tuovana. Lähiesihenkilötyön merkitys nousi vahvasti esiin. Lähijohtamisen laatu vaikutti suoraan henkilöstön kokemukseen turvallisuudesta, luottamuksesta ja työssä jaksamisesta. Kehittämistarpeina korostuivat erityisesti avoin ja ajantasainen viestintä, henkilöstön osallisuuden vahvistaminen sekä psykologisen turvallisuuden vaaliminen muutoksen eri vaiheissa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että muutosjohtamisessa ratkaisevaa on henkilöstön kuulluksi tuleminen ja tunteiden huomioiminen. Tulokset tukevat näkemystä siitä, että esihenkilöiden aktiivinen, läsnä oleva ja empaattinen johtaminen on keskeistä hyvinvointialueuudistuksen kaltaisten laajojen muutosten läpiviennissä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena keväällä 2025. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin Varhan alueen koulukuraattoreille. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella koulukuraattorit kokivat organisaatiomuutoksen sekä kuormittavana että mahdollisuuksia tuovana. Lähiesihenkilötyön merkitys nousi vahvasti esiin. Lähijohtamisen laatu vaikutti suoraan henkilöstön kokemukseen turvallisuudesta, luottamuksesta ja työssä jaksamisesta. Kehittämistarpeina korostuivat erityisesti avoin ja ajantasainen viestintä, henkilöstön osallisuuden vahvistaminen sekä psykologisen turvallisuuden vaaliminen muutoksen eri vaiheissa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että muutosjohtamisessa ratkaisevaa on henkilöstön kuulluksi tuleminen ja tunteiden huomioiminen. Tulokset tukevat näkemystä siitä, että esihenkilöiden aktiivinen, läsnä oleva ja empaattinen johtaminen on keskeistä hyvinvointialueuudistuksen kaltaisten laajojen muutosten läpiviennissä.