Masennuksen vaikutus nuorten koulupudokkuuteen : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Koutajoki, Camilla; Koutajoki, Matleena (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101325957
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101325957
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millainen yhteys nuorten masennuksen ja koulupudokkuuden välillä on olemassa, ja millä mekanismeilla masennus voi vaikuttaa koulunkäynnin keskeytymiseen. Tarkoituksena on syventää ymmärrystä siitä, miten nuoruusiän masennusoireet ilmenevät koulukontekstissa ja millaisia seurauksia niillä voi olla opiskelupolulle. Tutkimuskysymys on miten masennus vaikuttaa nuorten koulupudokkuuden riskiin.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla kartoitettiin aiempaa tutkimustietoa aiheesta. Aineistoa haettiin tieteellisistä julkaisuista, väitöskirjoista, pro gradu -tutkielmista ja asiantuntijaorganisaatioiden raporteista vuosilta 2013–2025. Aineiston valinnassa käytettiin ennalta määriteltyjä sisäänottokriteerejä, ja analyysi perustui aineistolähtöiseen teemoitteluun.
Tuloksissa ilmeni, että masennus heikensi merkittävästi nuoren toimintakykyä, keskittymiskykyä ja koulumotivaatiota, mikä lisäsi koulupudokkuuden riskiä. Masennuksen ilmenemismuodot vaikuttivat nuoren kykyyn osallistua opetukseen ja kiinnittyä kouluyhteisöön. Keskeisiksi koulupudokkuutta ehkäiseviksi tekijöiksi nousivat varhainen puuttuminen, moniammatillinen yhteistyö, oppilashuollon tuki sekä myönteiset sosiaaliset suhteet.
Masennus on merkittävä koulupudokkuuden riskitekijä, mutta se kietoutuu yhteen useiden yksilöllisten ja ympäristöön liittyvien tekijöiden kanssa. Sosiaalinen tuki ja nuoren kokemus omasta vaikutusmahdollisuudestaan suojaavat koulupudokkuudelta. Kouluyhteisön aktiivinen, sensitiivinen ja ennaltaehkäisevä toiminta on keskeisessä roolissa nuorten hyvinvoinnin tukemisessa.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla kartoitettiin aiempaa tutkimustietoa aiheesta. Aineistoa haettiin tieteellisistä julkaisuista, väitöskirjoista, pro gradu -tutkielmista ja asiantuntijaorganisaatioiden raporteista vuosilta 2013–2025. Aineiston valinnassa käytettiin ennalta määriteltyjä sisäänottokriteerejä, ja analyysi perustui aineistolähtöiseen teemoitteluun.
Tuloksissa ilmeni, että masennus heikensi merkittävästi nuoren toimintakykyä, keskittymiskykyä ja koulumotivaatiota, mikä lisäsi koulupudokkuuden riskiä. Masennuksen ilmenemismuodot vaikuttivat nuoren kykyyn osallistua opetukseen ja kiinnittyä kouluyhteisöön. Keskeisiksi koulupudokkuutta ehkäiseviksi tekijöiksi nousivat varhainen puuttuminen, moniammatillinen yhteistyö, oppilashuollon tuki sekä myönteiset sosiaaliset suhteet.
Masennus on merkittävä koulupudokkuuden riskitekijä, mutta se kietoutuu yhteen useiden yksilöllisten ja ympäristöön liittyvien tekijöiden kanssa. Sosiaalinen tuki ja nuoren kokemus omasta vaikutusmahdollisuudestaan suojaavat koulupudokkuudelta. Kouluyhteisön aktiivinen, sensitiivinen ja ennaltaehkäisevä toiminta on keskeisessä roolissa nuorten hyvinvoinnin tukemisessa.