Matala-asteisen tulehduksen yhteys masennukseen : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Ruotsala, Annamiia (2025)
Ruotsala, Annamiia
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101726120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101726120
Tiivistelmä
Masennus on yksi yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä ja merkittävä kansanterveysongelma. Sen perimmäisiä syitä ei vielä täysin tunneta, eivätkä kaikki hyödy nykyisistä hoitomuodoista. Matala-asteinen tulehdus on elimistöä kuormittava pitkäkestoinen tila, jonka on tunnistettu olevan useiden sairauksien taustalla. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ajankohtaisen tutkimustiedon perusteella, millä eri tavoin matala-asteinen tulehdus on yhteydessä masennukseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työn teoreettinen viitekehys muodostui masennuksen ja matala-asteisen tulehduksen määritelmistä sekä elintapojen vaikutuksesta matala-asteiseen tulehdukseen. Tutkimusaineisto haettiin Pubmed, ScienceDirect, Ebsco ja ProQuest-tietokannoista sekä manuaalisesti, painottaen tutkimusten laatua. Mukaan valittiin 15 tutkimusta, jotka analysoitiin abduktiivisen analyysimenetelmän mukaisesti.
Tulosten perusteella matala-asteinen tulehdus voi usein edeltää masennuksen puhkeamista ja vaikuttaa sen pitkittymiseen. Masentuneilla todetaan usein myös lievästi kohonneita tulehdustasoja. Yhteyden vahvuus kuitenkin vaihteli väestö- ja yksilötasolla. Tutkimusnäytön perusteella tulehdus ei myöskään liity kaikkiin masennuksen oireisiin tasapuolisesti, vaan yhteys löytyi erityisesti somaattisiin oireisiin, sekä anhedoniaan. Masennuksen emotionaalisiin oireisiin ei yhteyttä löytynyt. Yhteys näyttäytyi myös hoidon tasolla: masennuksen hoito mielialalääkkeilla tai lyhytpsykoterapialla voi laskea tulehdustasoa, ja alustava näyttö viittaa siihen, että tulehdusta hillitsevä lääkitys voi tehostaa masennuksen hoitoa. Jatkossa olisi tärkeää tutkia tarkemmin, miten tunnistaa ne henkilöt, joilla tulehdus on huomionarvoinen tekijä masennuksen taustalla.
Tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyössä lisäämällä tietoisuutta tulehduksen merkityksestä masennuksen taustalla sekä edistämällä kokonaisvaltaisia, elintapatekijät huomioivia hoitokäytäntöjä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työn teoreettinen viitekehys muodostui masennuksen ja matala-asteisen tulehduksen määritelmistä sekä elintapojen vaikutuksesta matala-asteiseen tulehdukseen. Tutkimusaineisto haettiin Pubmed, ScienceDirect, Ebsco ja ProQuest-tietokannoista sekä manuaalisesti, painottaen tutkimusten laatua. Mukaan valittiin 15 tutkimusta, jotka analysoitiin abduktiivisen analyysimenetelmän mukaisesti.
Tulosten perusteella matala-asteinen tulehdus voi usein edeltää masennuksen puhkeamista ja vaikuttaa sen pitkittymiseen. Masentuneilla todetaan usein myös lievästi kohonneita tulehdustasoja. Yhteyden vahvuus kuitenkin vaihteli väestö- ja yksilötasolla. Tutkimusnäytön perusteella tulehdus ei myöskään liity kaikkiin masennuksen oireisiin tasapuolisesti, vaan yhteys löytyi erityisesti somaattisiin oireisiin, sekä anhedoniaan. Masennuksen emotionaalisiin oireisiin ei yhteyttä löytynyt. Yhteys näyttäytyi myös hoidon tasolla: masennuksen hoito mielialalääkkeilla tai lyhytpsykoterapialla voi laskea tulehdustasoa, ja alustava näyttö viittaa siihen, että tulehdusta hillitsevä lääkitys voi tehostaa masennuksen hoitoa. Jatkossa olisi tärkeää tutkia tarkemmin, miten tunnistaa ne henkilöt, joilla tulehdus on huomionarvoinen tekijä masennuksen taustalla.
Tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyössä lisäämällä tietoisuutta tulehduksen merkityksestä masennuksen taustalla sekä edistämällä kokonaisvaltaisia, elintapatekijät huomioivia hoitokäytäntöjä.