Vertaisuus voimavarana - vertaisohjaajatoiminnan kehittäminen : koulutuspaketti Soiten mielenterveys- ja riippuvuustyön sosiaalipalveluihin

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Soiten mielenterveys- ja riippuvuustyön sosiaalipalveluiden kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa vertaisohjaajakoulutus sekä laatia siihen liittyvä koulutusmateriaali. Koulutus kohdistui henkilöille, joilla oli omakohtainen kokemus mielenterveys- tai päihdekuntoutuksesta ja jotka olivat kiinnostuneita toimimaan vertaisohjaajina ryhmätoiminnassa.

Työn kehittämistehtävinä olivat: vertaisohjaajakoulutuksen suunnittelu ja toteutus, koulutusmateriaalin laatiminen sekä koulutusprosessin ja tuotosten hyödyllisyyden arviointi tilaajalle. Koulutus koostui kolmesta lähiopetuskerrasta, ja sen sisältö keskittyi vertaisohjaamisen perusteisiin, toimintaympäristöön sekä ryhmän ohjaamisen taitoihin. Koulutusmateriaaleina käytettiin muun muassa diasarjoja, tehtäviä ja ryhmäharjoituksia.

Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin vertaistukea, vertaisohjaajana toimimista sekä ryhmänohjaustaitoja. Näiden käsitteiden kautta tarkasteltiin vertaistuen merkitystä sosiaalipalveluissa ja sitä, miten kokemustietoa voidaan hyödyntää asiakastyössä.

Koulutuksen vaikuttavuutta arvioitiin palautekyselyllä, johon vastasi yhdeksän osallistujaa. Palaute oli pääosin erittäin positiivista: koulutus koettiin hyödylliseksi, ilmapiiri turvalliseksi ja materiaalit selkeiksi. Osallistujat kokivat saaneensa valmiuksia toimia vertaisohjaajina yhdessä ammattilaisten kanssa. Työ osoittaa, että tällainen koulutusmalli voi toimia hyvänä pohjana vertaisohjaajatoiminnan vakiinnuttamiselle sosiaalipalveluissa.

This practice-based thesis was carried out in collaboration with the mental health and substance abuse social services unit of Soite. The aim of the thesis was to design and implement a peer facilitator training programme and to produce related educational materials. The training targeted individuals with personal experiences of mental health or substance abuse rehabilitation who were interested in acting as peer facilitators in group settings.

The development tasks of the thesis were to plan and carry out the training, to produce training materials, and to evaluate the process and the usefulness of the outcomes for the commissioner. The training consisted of three in-person sessions and focused on the fundamentals of peer facilitation, the service environment, and group facilitation skills. The materials included slide presentations, exercises, and group activities.

The theoretical framework of the thesis focused on peer support, peer facilitation, and group facilitation skills. These concepts were used to explore the significance of peer support in social services and how experiential knowledge can be utilized in client work.

The impact of the training was assessed through a feedback survey, with nine participants responding. The feedback was highly positive: participants found the training useful, the atmosphere safe and supportive, and the materials clear. The majority felt they had gained sufficient skills to work as peer facilitators alongside professionals. The results indicate that this type of training model can serve as a solid foundation for establishing peer facilitation practices within social services.