Alle 3-vuotiaiden kestävyyskasvatus: osallistava kehittämistyö varhaiskasvatuksen opettajien kokemien haasteiden pohjalta
Kärkinen, Emmi; Jantunen Pezzia, Sanna (2025)
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102326352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102326352
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä alle 3-vuotiaiden kestävyyskasvatuksen toteutumisesta ja haasteista sekä kehittää kyseisen ikäryhmän kestävyyskasvatusta varhaiskasvatuksen opettajia osallistaen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään Helsingin kaupungin varhaiskasvatusyksikön kanssa ja kehittämistyö kohdennettiin kyseisen yksikön tarpeisiin. Kehittämisprosessin tarkoituksena oli tukea varhaiskasvatuksen henkilöstöä alle 3-vuotiaiden kestävyyskasvatuksen toteuttamisessa käytännönläheisten kehittämisideoiden avulla.
Kestävyyskasvatusta tarkasteltiin tietoperustassa ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmista. Kestävyyskasvatusta käsiteltiin myös osana Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden ja Helsingin varhaiskasvatussuunnitelman velvoittavia sisältöjä. Tietoperustassa kuvattiin alle 3-vuotiaiden lasten kehitystä ja oppimista kestävyyskasvatuksen mahdollisuuksia ikäryhmässä tarkastellen. Opinnäytetyön lähtökohdat kytkeytyivät YK:n globaaleihin Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä, osallistavaa tutkimusorientaatiota ja toimintatutkimuksen piirteitä. Tutkimuksellisessa osuudessa menetelmänä käytettiin ryhmässä toteutettavaa teemahaastattelua kestävyyskasvatuksen neljää ulottuvuutta tarkastellen. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksessa esille tulleet haastekohdat nostettiin kehittämistyöpajaan käsiteltäviksi, ja varhaiskasvatuksen opettajat pääsivät ideoimaan niihin konkreettisia ratkaisuja.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että erityisesti päiväkodin ekologisen ja kulttuurisen kestävyyskasvatuksen koettiin toteutuvan monilta osin hyvin. Eniten haasteita kuvattiin taloudellisen kestävyyskasvatuksen kohdalla. Kehittämisideoita kertyi kaikista kestävyyden ulottuvuuksista ja ne koottiin julisteeksi päiväkodin ryhmien seinille työntekijöiden arjen kestävyyskasvatuksen tueksi. Julisteessa esitettiin metsämaiseman avulla ehdotuksia neljään eri kategoriaan jaoteltuna: lasten kanssa toimimiseen, työntekijän kestäviin arjen ratkaisuihin, tiimeihin pohdittavaksi sekä johdolle tai yhteisiin palavereihin pohdittavaksi.
Johtopäätöksinä todettiin, että näkemyksillä kestävyyskasvatuksen toteutumisesta ja kehittämisehdotuksilla oli selkeä yhteys useisiin Agenda 2030 -tavoitteisiin sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja Helsingin varhaiskasvatussuunnitelman ohjeistuksiin kestävyyskasvatuksen teemoista. Yhteyksiä löytyi myös kestävyyskasvatuksen ulottuvuuksien väliltä, mikä vahvistaa tarvetta käsitellä niitä yhdessä. Päiväkodille tuotettu juliste vastasi kestävyyskasvatuksessa koettuihin haasteisiin ja huomioi samalla kestävyyden ulottuvuuksien muodostaman kokonaisuuden. Osallistavat menetelmät saivat varhaiskasvatuksen opettajat innostumaan kehittämisprosessista, minkä voitiin nähdä tukevan heidän sitoutumistaan. Päiväkodille tarjottiin jatkokehittämistä ja arviointia varten kehittämisessä hyödynnetty Kestävyyskasvatuksen puutarha -malli. Kaikkien ammattiryhmien osallistamiseksi ideointia kehotettiin jatkamaan yhdessä varhaiskasvatuksen lastenhoitajien kanssa.
Kestävyyskasvatusta tarkasteltiin tietoperustassa ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmista. Kestävyyskasvatusta käsiteltiin myös osana Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden ja Helsingin varhaiskasvatussuunnitelman velvoittavia sisältöjä. Tietoperustassa kuvattiin alle 3-vuotiaiden lasten kehitystä ja oppimista kestävyyskasvatuksen mahdollisuuksia ikäryhmässä tarkastellen. Opinnäytetyön lähtökohdat kytkeytyivät YK:n globaaleihin Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä, osallistavaa tutkimusorientaatiota ja toimintatutkimuksen piirteitä. Tutkimuksellisessa osuudessa menetelmänä käytettiin ryhmässä toteutettavaa teemahaastattelua kestävyyskasvatuksen neljää ulottuvuutta tarkastellen. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksessa esille tulleet haastekohdat nostettiin kehittämistyöpajaan käsiteltäviksi, ja varhaiskasvatuksen opettajat pääsivät ideoimaan niihin konkreettisia ratkaisuja.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että erityisesti päiväkodin ekologisen ja kulttuurisen kestävyyskasvatuksen koettiin toteutuvan monilta osin hyvin. Eniten haasteita kuvattiin taloudellisen kestävyyskasvatuksen kohdalla. Kehittämisideoita kertyi kaikista kestävyyden ulottuvuuksista ja ne koottiin julisteeksi päiväkodin ryhmien seinille työntekijöiden arjen kestävyyskasvatuksen tueksi. Julisteessa esitettiin metsämaiseman avulla ehdotuksia neljään eri kategoriaan jaoteltuna: lasten kanssa toimimiseen, työntekijän kestäviin arjen ratkaisuihin, tiimeihin pohdittavaksi sekä johdolle tai yhteisiin palavereihin pohdittavaksi.
Johtopäätöksinä todettiin, että näkemyksillä kestävyyskasvatuksen toteutumisesta ja kehittämisehdotuksilla oli selkeä yhteys useisiin Agenda 2030 -tavoitteisiin sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja Helsingin varhaiskasvatussuunnitelman ohjeistuksiin kestävyyskasvatuksen teemoista. Yhteyksiä löytyi myös kestävyyskasvatuksen ulottuvuuksien väliltä, mikä vahvistaa tarvetta käsitellä niitä yhdessä. Päiväkodille tuotettu juliste vastasi kestävyyskasvatuksessa koettuihin haasteisiin ja huomioi samalla kestävyyden ulottuvuuksien muodostaman kokonaisuuden. Osallistavat menetelmät saivat varhaiskasvatuksen opettajat innostumaan kehittämisprosessista, minkä voitiin nähdä tukevan heidän sitoutumistaan. Päiväkodille tarjottiin jatkokehittämistä ja arviointia varten kehittämisessä hyödynnetty Kestävyyskasvatuksen puutarha -malli. Kaikkien ammattiryhmien osallistamiseksi ideointia kehotettiin jatkamaan yhdessä varhaiskasvatuksen lastenhoitajien kanssa.