Etelä-Hämeen työllisyysalueen palveluiden kehittäminen ja vaikuttavuuden mittaaminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää Etelä-Hämeen työllisyysalueen palveluita sekä luoda menetelmä niiden vaikuttavuuden mittaamiseksi tiedolla johtamisen näkökulmasta. Työ tehtiin toimeksiantona Etelä-Hämeen työllisyysalueelle, joka muodostuu Riihimäen kaupungista sekä Hausjärven, Janakkalan ja Lopen kunnista. Opinnäytetyön tulokset palvelevat erityisesti alueen johdon ja päätöksentekijöiden tarpeita, mutta myös palveluiden kehittäjät ja sidosryhmät voivat hyödyntää niitä strategisen suunnittelun ja operatiivisen ohjauksen tukena.

Kehittämistehtävä koostui kolmiportaisesta kokonaisuudesta: alueen työllisyyteen liittyvän datan kokoaminen, aineiston analysointi sekä Excel-työkalun luominen keskeisten mittareiden automaattiseen seurantaan ja visualisointiin. Tavoitteena oli rakentaa kokonaisuus, joka mahdollistaa ajantasaisen tilannekuvan muodostamisen, kehityssuuntien tunnistamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin luotettavasti.

Viitekehys rakentui tiedolla johtamisen prosessien, vaikuttavuuden arvioinnin teoreettisista perusteista sekä määrällisen tutkimuksen menetelmistä. Erityistä huomiota kiinnitettiin mittareiden validiteettiin ja reliabiliteettiin, sillä niiden avulla varmistetaan tiedon luotettavuus ja käyttökelpoisuus päätöksenteossa.

Menetelmällisesti työ toteutettiin määrällisenä tutkimuksena hyödyntäen pääosin KEHA-keskuksen ja muiden luotettavien tilastolähteiden aineistoja. Data analysoitiin tilastollisin menetelmin, ja tulokset esitettiin automatisoitujen kaavioiden muodossa. Excel-työkalu suunniteltiin siten, että se on helposti päivitettävissä ja skaalattavissa myös muihin vastaaviin toimintaympäristöihin.

Tulokset osoittivat, että vuoden 2025 alkupuoliskolla työttömien määrä Etelä-Hämeen työllisyysalueella laski maltillisesti, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi edelleen. Erityisesti palveluista työttömäksi siirtyneiden määrän pysyminen korkealla tasolla viittaa siihen, että palveluprosessin jälkihoidossa ja siirtymävaiheiden tuessa on kehittämistarpeita. Samanaikaisesti työllistymistä edistävien palveluiden käyttö väheni noin 40 % edellisvuoteen verrattuna, mikä voi selittyä resurssimuutoksilla, palvelurakenteen uudistuksilla tai asiakasohjauksen muutoksilla.

Tulosten arvioinnissa todettiin, että luotu Excel-työkalu tukee tehokkaasti johdon tiedolla johtamista, mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan ja tarjoaa visuaalisesti selkeän kuvan työllisyystilanteesta. Johtopäätöksissä korostettiin tarvetta räätälöidä palveluita erityisesti pitkäaikaistyöttömille ja vahvistaa nuorten työllistymismahdollisuuksia sekä kehittää siirtymävaiheiden tukea palveluprosessin loppuvaiheissa. Kehittämisehdotuksina esitettiin muun muassa asiakaspolkujen vahvempaa yksilöllistämistä, jatkuvan seurannan laajentamista eri väestöryhmiin sekä mittariston laajentamista palveluiden laadullisiin vaikutuksiin.