Pintakäsittelylinjaston hankintaoppaan esiselvitystyö : sopimusjuridiikka ja sopimuksen laadinta

Abstract

Pintakäsittelylinjastojen investoinnit olivat päätyneet usein tuomioistuimien käsiteltäviksi. Se, miksi investoinnit olivat joutuneet tällaisiin vaikeuksiin, ei ollut yleisesti tiedossa. Tästä syystä keväällä 2006 julkaistiin päättötyön aihe Pintakäsittelylinjaston hankintaoppaan -esiselvitys. Työn tilaajana toimi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikkö CENTRIA. Työn tarkoituksena oli kartoittaa investointien ongelmat ja laatia tarpeellinen teoriapohja myöhemmin julkaistavaan hankintaoppaaseen.

Teoriaosiossa selvitettiin investointikaupoissa sovellettavat lait ja esitettiin näiden soveltamismenetelmät eri maiden välisiin kauppatapahtumiin. Sopimusjuridiikkaa pyrittiin käsittelemään mahdollisimman tarkasti, jotta sen sisällön pohjalta olisi mahdollisimman helppo laatia itse hankintaopas. Kaikkia pintakästtelylinjaston investoinnin kannalta merkityksettömiä sopimusjuridisia seikkoja työssä ei käsitelty, työn selkeyden turvaamiseksi. Sopimusten laatimisesta työssä selvitettiin tärkeimmät osa-alueet, joiden lisäksi oudoimpia käsitteitä käytiin läpi laaja-alaisemmin.

Tutkimusosiossa lähdettiin liikkeelle yrityskyselyllä, jonka tarkoituksena oli kartoittaa pintakäsittelylinjastojen investoinneissa ilmenneitä ongelmia. Tämän kyselyn tulokset vaikuttivat myös edellisessä kappaleessa mainittuun teoriaosion sisältöön. Kyselyn ulkopuolella esiintyneitä ongelmakohtia kartoitettiin myös eräältä puualan yritykseltä sekä yhdistykseltä, joka toimi pintakäsittelyalan yritysten tukijärjestönä.

Työn tutkimustuloksissa saatiin ratkaisu siihen, miksi pintakäsittelylinjaston investoinnin päätyessä tuomioistuimeen vastaajana toimii ostaja ja kantajana myyjä eikä maahantuoja, vaikka kauppa toteutetaan maahantuojan välityksellä.

The investments in finishing surface treatment machinery lines have, for some companies, resulted in lawsuits, and ended up in court. The reasons for this have not been clearly recognized. Because of this, CENTRIA, which is the research and development centre of Central Ostrobothnia University of Applied Sciences suggested this theme for a topic of a final thesis in order to get this problem investigated. In the start-up meeting of this thesis there was discussion on a problem that quite often occurred after the investments in this particular kind of machinery lines. It seems, quite often, that the importer does not react to the lawsuit when the buyer demands the dilemma to be settled in court. In court the prosecutor usually represents the buyer and the manufacturer is the defendant. The question asked is: why does the importer not take responsibility for, say, a constructional error in the machinery line?

The aim of this thesis was to provide the basic information for the Finishing Surface Treatment Handbook.

The theory of this thesis concentrated on the jurisprudence of contracts and on the question of how the commercial laws were applied in contracts between two different countries. Also the information on how to build a good contract was presented in this thesis. The laws that were in the focus in this thesis were Finnish Commercial law and Conventions on Contracts for the International Sale of Goods.

The empirical part started with a survey that was sent to the companies who were operating either in the wood or metal industry. The aim of this survey was to find out the main problems that companies had concerning the investment. The results of the survey showed that the companies had indistinct and defective contracts and this was the main reason why I chose to include contracts to the theory. Also the problem of why the importer didn't take any responsibilii:ies for the investment was solved. The investment was made between the buyer and the agent, not between the buyer and the importer. The Importer doesn't have any responsibilities for the investment but the agent does. In companies people had misunderstandings between these two suppliers.