Summaaristen riita-asioiden käsittelyprosessin kehittäminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella summaaristen riita-asioiden käsittelyprosessia käräjäoikeuksissa ja tuottaa kehittämisehdotuksia sen sujuvoittamiseksi. Kehittämistehtävänä oli tunnistaa prosessin ongelmakohtia ja kuormitustekijöitä sekä arvioida, millä tavoin käsittelyä voidaan nopeuttaa ja tehostaa vaarantamatta velallisen oikeusturvaa. Erityistä huomiota tutkimuksessa kiinnitettiin keskusteluun summaaristen asioiden mahdollisesta siirtämisestä ulosottoviranomaiselle, jonka oikeusministeriön esitys vuonna 2015 toi esille. Korkein oikeus ja useimmat käräjäoikeudet tyrmäsivät esityksen oikeusturvaan ja kansainväliseen täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien vuoksi.

Tietoperustana hyödynnettiin voimassa olevaa lainsäädäntöä, lainvalmisteluaineistoa ja oikeuskäytäntöä sekä muita oikeuslähteitä. Prosessin vaiheita kuvattiin alkaen velan muodostumisesta ja yksityisestä perinnästä käräjäoikeuden käsittelyvaiheisiin ja edelleen ulosottoon, velkajärjestelyyn, velkaneuvontaan ja maksuhäiriömerkintöihin.

Menetelmällisesti tutkimus toteutettiin yhdistämällä oikeusdogmaattinen lähestymistapa ja empiirinen laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselyn avulla, joka suunnattiin eri asiantuntijoille. Vastauksista muodostettiin kokonaiskuva prosessin vahvuuksista, heikkouksista ja kehittämistarpeista ja niitä verrattiin voimassa olevaan sääntelyyn.

Tulosten perusteella summaaristen riita-asioiden määrä on kasvanut nopeasti, mikä kuormittaa käräjäoikeuksia merkittävästi. Haasteina nousivat erityisesti resurssipula, pitkät käsittelyajat, tiedoksiantojen hitaus ja järjestelmien yhteensopimattomuus. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että summaaristen riita-asioiden siirto ulosottoviranomaiselle ei ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Kehittämisen painopisteiksi nousivat sen sijaan toimivat ja modernit tietojärjestelmät, tiedoksiantojen ja asioinnin digitalisointi, virastojen resurssien ja rahoituksen vahvistaminen sekä valtakunnallisesti yhtenäiset käytännöt. Näillä toimenpiteillä voidaan turvata oikeusturva ja varmistaa prosessin tehokas toiminta myös kasvavien asiakasmäärien keskellä.