Liikettä työpäivään : Työyksiköiden liikuntaluotsitoiminnan kehittäminen

Abstract

Liikkumattomuutta pidetään yhtenä merkittävimmistä globaaleista terveysongelmista. Vaikka suomalaisten vapaa-ajan liikunta on yleistynyt, niin työmatkaliikunta sekä työhön sisältyvä fyysisen aktiivisuus ovat vähentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Ainoastaan runsas kymmenesosa 15−64-vuotiaista täyttää terveysliikunnan suosituksen. Työikäisten terveyden suuri riskitekijä on liiallinen istuminen: Suomessa 46 % naisista ja 51 % miehistä istuu päivittäin vähintään 6 tuntia. Istumisen on todettu olevan yhteydessä kokonais- ja sydänkuolleisuuteen vapaa-ajan liikunnan harrastuksen määrästä riippumatta.

Orimattilan kaupungissa on toteutettu kaupungin työntekijöille suunnattua terveysliikunnan edistämistoimintaa kahdessa EAKR-rahoitteisessa hankkeessa. Ensimmäinen, ROUTE 33-hanke toteutettiin vuosina 2013-2014 ja jatkona tälle syntyi 2014-2015 toteutunut Terveysliikunnalla työhyvinvointia-hanke. Orimattilan kaupungin hallinnoimissa terveysliikuntahankkeissa pilotoitiin vuosina 2013-2014 työyksiköiden liikunnan vertaistukitoimintaa. Toiminnan pilottivaiheessa kahdeksasta kaupungin työyksiköstä valittiin liikunnan vertaistukihenkilö, eli liikuntaluotsi. Liikuntaluotsi on työyksikön tavallinen työntekijä, jolta löytyy kiinnostusta toimia liikunnan, terveyden ja työhyvinvoinnin edistämistyössä omassa yksikössään. He kiinnittävät huomiota liikuntanäkökulmaan, toimivat työpaikkaliikunnan edistäjinä sekä ideoivat yhdessä koko työyhteisön kanssa mahdollisuuksista liikunnallistaa työpäivää ja vähentää työpäivän aikaista istumista. Toiminnan tarkoituksena on luoda uutta, vertaistukeen perustuvaa liikuntakulttuuria työyksiköihin.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia liikuntaluotsien pilottiyksiköissä tapahtuvia fyysisen aktiivisen muutoksia sekä toiminnan hyviä käytänteitä. Fyysistä aktiivisuutta kartoitettiin kahdella internet-pohjaisella liikunta-aktiivisuuskartoituksella (n=94), jotka toteutettiin pilottiyksiköissä syksyllä 2013 (ROUTE 33-hanke) ja keväällä 2014 (Terveysliikunnalla työhyvinvointia-hanke). Toiminnan hyviä käytäntöjä tutkittiin pilottiyksiköiden liikuntaluotsien fokusryhmähaastattelulla (n=7).

Liikunta-aktiivisuuden seurantatutkimuksessa havaittiin positiivisia muutoksia työntekijöiden vapaa-ajan liikunnassa, työmatkaliikunnassa, arki- ja hyötyliikunnassa sekä istumiseen käytetyssä ajassa. Fokusryhmähaastattelun analyysissä esille nousi kolme teemaa, liikuntaluotsitoiminnan perusta, liikuntaluotsitoimintaa tukevat prosessit sekä liikuntaluotsin roolit. Tulosten ja aikaisemman työyhteisöliikunnan hyvien käytäntöjen teoriatiedon pohjalta luotiin toimivan vertaistuetun työyhteisöliikunnan malli. Mallin mukaan toimiva vertaistuettu työyhteisöliikunta vaatii perustana esimiehen ja johdon tuen sekä toimintaan suunnatut resurssit. Lisäksi onnistunut vertaistuettu työyhteisöliikunta edellyttää toimivia prosesseja, joita ovat viestintä ja tiedotus, toimintaa tukevat käytännöt, fyysisen aktiivisuuden edistämisen käytännöt, tavoitteellinen liikuntasuunnitelma sekä toiminnan jatkuva arviointi.

Toimivan vertaistuetun työyhteisöliikunnan mallin mukaisesti luotiin Orimattilan kaupungille liikuntaluotsitoiminnan kehittämissuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on liittää vertaistuettu työyhteisöliikunta ja liikuntaluotsitoiminta osaksi Orimattilan kaupungin strategista työhyvinvointitoimintaa.

Sedentary behavior is one of the most important global health problems. Although Finns ' leisure-time physical activity has increased, commuting to work as well as physical activity at work have decreased during the last decades. Only a tenth of 15- to 64 year-olds meets the health and physical activity recommendation. A major risk factor for declining health of people of working age is excessive sitting: in Finland, 46% of women and 51% of men spend more than six hours a day sitting down. Sitting is found to be connected to total and cardiovascular mortality regardless of the amount of leisure-time physical activity.

Health promotion activities targeted at employees have been carried out in the city of Orimattila in two ERDF-funded projects. The first project, ROUTE 33 was carried out in the years 2013-2014 and a follow-up in the years 2014-2015. The city-administered projects piloted peer support activity in exercise in work units in the years 2013-2014. During the pilot phase, a peer support person, i.e. a physical activity pilot, was chosen from eight of the city´s work units. The physical activity pilots are ordinary employees, who show interest in promoting work wellbeing, health and physical activity in their own division. They pay attention to promoting physical activity and come up with ideas with the entire workforce how to make exercise part of the workday with and to reduce sitting during the workday. The purpose of this operation is to create a new physical activity culture in work units, which is based in peer support.

The purpose of the thesis was to explore the changes in physical activity as well as good practices in the pilot units involved in the physical activity pilots. Physical activity was measured in two Web-based exercise activity surveys (n=94), which were carried out in the pilot units in the autumn of 2013 and in the spring of 2014. The good practices of the operation were examined, by conducting focus group interviews with the physical activity pilots (n=7).

The follow-up study of physical activity found positive changes in workers' leisure-time exercise, commuting to work, everyday exercise, and sitting time. The analysis of the focus group interview highlighted three themes: the basis of the physical activity pilot function, supporting processes of the physical activity pilot function and the role of the physical activity pilot. A peer-supported workplace exercise model was created on the basis of the results and on knowledge gathered on the goods practices of previous work community physical activity. According to the model, forming peer supported workplace exercise requires the support of the superior and management as a basis as well as resources targeted at the activity. In addition, successful peer supported work community exercise requires active processes , which are communication and information, practices supporting the activity, practices for promoting physical activities, a goal-oriented physical activity plan, as well as ongoing evaluation of the activities. A plan was created for the city of Orimattila to develop a physical activity pilot scheme based on the model of peer-supported physical exercise in work community. The purpose of the plan is to add peer supported workplace exercise and the physical activity pilot program as part of the strategic well-being at work in the city of Orimattila.