ACL-vamman postoperatiivinen kuntoutus naisjalkapalloilijoilla paluu urheiluun -vaiheessa - Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Gutierrez, Jessica; Lumela, Emmi (2025)
Gutierrez, Jessica
Lumela, Emmi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102726514
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102726514
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tietoa naisjalkapalloilijoiden postoperatiivisen eturistisidevamman kuntoutuksesta, jotta lajiin palaaminen tapahtuisi mahdollisimman turvallisesti. Opinnäytetyön tavoite oli tuottaa kuvaileva kirjallisuuskatsaus eturistisiteen kuntoutuksen loppuvaiheesta pohjautuen uusimpaan näyttöön perustuvaan tutkimustietoon. Työn tutkimuskysymyksenä oli: Mitkä tekijät kuntoutuksen loppuvaiheessa auttavat polvea kuntoutumaan niin, että lajiin paluu on mahdollisimman turvallista? Toimeksiantajana toimi FC Hongan naisten edustusjoukkue.
Teoreettisessa viitekehyksessä kerrottiin polven rakenteesta ja sen toiminnasta, avattiin jalkapallon lajianalyysi sekä eturistisidevammalle altistavat tekijät. Lisäksi käytiin läpi eturistisiteen kuntoutuksen vaiheet. Työ toteutettiin kuvailevana (narratiivisena) kirjallisuuskatsauksena ja aineisto kerättiin EBSCOhost- ja PubMed-tietokannoista ajanjaksolla toukokuu 2025-elokuu 2025. Keskeisinä käsitteinä olivat ACL-vamma, eturistiside, jalkapallo, postoperatiivinen kuntoutus ja paluu urheiluun.
Tiedonhaun tuloksena nousi esiin neuromuskulaarista hallintaa vahvistavien harjoitteiden tärkeys. Tutkimuksista ilmeni myös psykologisen valmiuden sekä sosiaalisen tuen oleellisuus onnistuneessa urheiluun paluussa. Uudelleenvammautumisen ennaltaehkäisyn osalta olennaisena teemana nousi viivästetyn lajin paluun hyödyllisyys.
Neuromuskulaaristen harjoitteiden tärkeys liittyy oikeanlaisten kompensatoristen liikemallien vahvistumiseen kuntoutusvaiheessa. Kognitiivisia toimia harjoittavia tehtäviä olisi hyvä sisällyttää harjoitteluun lajin nopeatempoisuuden ja paljon ärsykkeitä sisältävän ympäristön vuoksi. Psykologisen valmiuden ollessa oleellinen tekijä onnistuneen urheilun paluun suhteen, on tärkeää huomioida psykologiseen valmiuteen vaikuttavat tekijät, kuten liikkumisen ja uudelleenvammautumisen pelko sekä koettu kipu. Lisäksi riittävästä sosiaalisesta tuesta on huolehdittava lajiin palatessa ja lajiin paluu tulisi tapahtua pelaajan ehdoilla sekä aikataululla kiirehtimättä. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimustietoa erityisesti naisjalkapalloilijoiden eturistisiteen loppuvaiheen kuntoutuksesta.
Teoreettisessa viitekehyksessä kerrottiin polven rakenteesta ja sen toiminnasta, avattiin jalkapallon lajianalyysi sekä eturistisidevammalle altistavat tekijät. Lisäksi käytiin läpi eturistisiteen kuntoutuksen vaiheet. Työ toteutettiin kuvailevana (narratiivisena) kirjallisuuskatsauksena ja aineisto kerättiin EBSCOhost- ja PubMed-tietokannoista ajanjaksolla toukokuu 2025-elokuu 2025. Keskeisinä käsitteinä olivat ACL-vamma, eturistiside, jalkapallo, postoperatiivinen kuntoutus ja paluu urheiluun.
Tiedonhaun tuloksena nousi esiin neuromuskulaarista hallintaa vahvistavien harjoitteiden tärkeys. Tutkimuksista ilmeni myös psykologisen valmiuden sekä sosiaalisen tuen oleellisuus onnistuneessa urheiluun paluussa. Uudelleenvammautumisen ennaltaehkäisyn osalta olennaisena teemana nousi viivästetyn lajin paluun hyödyllisyys.
Neuromuskulaaristen harjoitteiden tärkeys liittyy oikeanlaisten kompensatoristen liikemallien vahvistumiseen kuntoutusvaiheessa. Kognitiivisia toimia harjoittavia tehtäviä olisi hyvä sisällyttää harjoitteluun lajin nopeatempoisuuden ja paljon ärsykkeitä sisältävän ympäristön vuoksi. Psykologisen valmiuden ollessa oleellinen tekijä onnistuneen urheilun paluun suhteen, on tärkeää huomioida psykologiseen valmiuteen vaikuttavat tekijät, kuten liikkumisen ja uudelleenvammautumisen pelko sekä koettu kipu. Lisäksi riittävästä sosiaalisesta tuesta on huolehdittava lajiin palatessa ja lajiin paluu tulisi tapahtua pelaajan ehdoilla sekä aikataululla kiirehtimättä. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimustietoa erityisesti naisjalkapalloilijoiden eturistisiteen loppuvaiheen kuntoutuksesta.
