Työaikatietojen analyysi ja tehokkuuden mittaaminen kuntavastuullisissa jätteenkuljetusurakoissa
Erikson, Tommi (2025)
Erikson, Tommi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on 
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102726522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102726522
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia jäteautonkuljettajien käyttämiä työtunteja kilpailutetuissa jätteenkuljetusurakoissa. Työssä analysoitiin kuntavastuullisten jätteenkuljetusurakoiden työmäärää ja selvitettiin, resurssien tarvetta urakkakohtaisesti erilaisilla keräysalueilla. Opinnäytetyö suoritettiin toimeksiantona Pirkanmaan jätehuolto Oy:lle.
Opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida, voidaanko työajoista sekä astiamääristä laskettavaa keräystehokkuutta hyödyntää kuljetusurakoiden suoritusta kuvaavana mittarina. Lisäksi tarkasteltiin erilaisten keräysmenetelmien, ajoneuvotyyppien ja kuljettajan toiminnan vaikutusta työajan kertymiseen. Työssä pyrittiin tunnistamaan myös ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat kuljettajien työtuntikertymään.
Aineistona käytettiin Pirkanmaan jätehuollon ajonhallintajärjestelmän keräämää työaikadataa, jota analysoitiin urakkakohtaisesti alueittain. Tulokset osoittivat, että keräystehokkuus vaihtelee merkittävästi alueiden välillä, ja siihen vaikuttavat useat eri tekijät. Lisäksi havaittiin, että nykyisin käytössä oleva ajonhallintajärjestelmä ei tarjoa riittävän kattavaa dataa, jotta keräystehokkuutta voitaisiin arvioida kokonaisvaltaisesti ja hyödyntää sujuvasti toiminnanohjauksessa.
Johtopäätöksenä työssä esitettiin kehitysehdotuksia ajonhallintajärjestelmän laajentamiseksi sekä uusia mittaustapoja tehokkuuden seurantaan. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että keräys- ja kuljetusprosessi on tehokkainta alueilla, missä keräysvälineiden etäisyydet ovat lyhyet ja siirtymä keräysalueelta purkupaikalle kuluttaa mahdollisimman vähän aikaa. Työn tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa jätteenkuljetusurakoiden suunnittelussa, mahdollisten pullonkaulojen tunnistamisessa sekä resurssien tehokkaassa kohdentamisessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida, voidaanko työajoista sekä astiamääristä laskettavaa keräystehokkuutta hyödyntää kuljetusurakoiden suoritusta kuvaavana mittarina. Lisäksi tarkasteltiin erilaisten keräysmenetelmien, ajoneuvotyyppien ja kuljettajan toiminnan vaikutusta työajan kertymiseen. Työssä pyrittiin tunnistamaan myös ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat kuljettajien työtuntikertymään.
Aineistona käytettiin Pirkanmaan jätehuollon ajonhallintajärjestelmän keräämää työaikadataa, jota analysoitiin urakkakohtaisesti alueittain. Tulokset osoittivat, että keräystehokkuus vaihtelee merkittävästi alueiden välillä, ja siihen vaikuttavat useat eri tekijät. Lisäksi havaittiin, että nykyisin käytössä oleva ajonhallintajärjestelmä ei tarjoa riittävän kattavaa dataa, jotta keräystehokkuutta voitaisiin arvioida kokonaisvaltaisesti ja hyödyntää sujuvasti toiminnanohjauksessa.
Johtopäätöksenä työssä esitettiin kehitysehdotuksia ajonhallintajärjestelmän laajentamiseksi sekä uusia mittaustapoja tehokkuuden seurantaan. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että keräys- ja kuljetusprosessi on tehokkainta alueilla, missä keräysvälineiden etäisyydet ovat lyhyet ja siirtymä keräysalueelta purkupaikalle kuluttaa mahdollisimman vähän aikaa. Työn tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa jätteenkuljetusurakoiden suunnittelussa, mahdollisten pullonkaulojen tunnistamisessa sekä resurssien tehokkaassa kohdentamisessa.
