Ajanvarauksella toimiva korvaushoito : työntekijöiden kokemuksia ajanvarauksen vaikutuksista omatyöntekijä-työskentelyyn

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin työntekijöiden kokemuksia ajanvarauksella toteutettavan opioidikorvaushoidon vaikutuksista omatyöntekijä-työskentelyyn. Aihe valittiin, koska ajanvaraukseen perustuvien mallien käyttöönotto on ajankohtainen kehittämiskohde sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja sen vaikutuksista työn sisältöön sekä asiakastyön toteutukseen ei ollut aiempaa tutkimustietoa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan arvioida ja kehittää korvaushoidon käytäntöjä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, johon vastasivat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen korvaushoitoyksikössä toimivat omatyöntekijät. Aineiston analyysissa hyödynnettiin laadullista sisällönanalyysiä, jonka avulla vastauksista tunnistettiin keskeiset teemat asiakaslähtöisyydestä, suunnitelmallisuudesta ja psykososiaalisesta tuesta.

Tulosten perusteella ajanvarauskäytäntö vahvistaa asiakaslähtöisyyttä mahdollistamalla tutun työntekijän tapaamisen ja asiakkaan tilanteen yksilöllisen huomioimisen. Suunnitelmallisuus lisääntyy, mikä tukee tavoitteellista ja ennakoivaa työskentelyä sekä moniammatillista yhteistyötä. Psykososiaalisen tuen toteutuminen helpottuu, kun tapaamiset voidaan aikatauluttaa rauhallisemmissa olosuhteissa, mutta resurssien riittävyys vaikuttaa tuen laajuuteen. Päätelmänä voidaan todeta, että ajanvarausmalli parantaa hoidon rakennetta, selkeyttää työnkuvia ja vahvistaa asiakkaiden kuntoutumista, mutta sen onnistunut toteutus edellyttää riittäviä resursseja ja asiakkaiden osallistamista kehittämistyöhön.

The aim of the thesis was to examine employees’ experiences of the effects of an appointment-based opioid substitution treatment model on case manager work. The topic was chosen because the implementation of appointment systems in health and social services is a current development area, and there was no previous research-based knowledge about its impact on the content and execution of case manager work. The purpose was to produce information to support the evaluation and development of substitution treatment practices.

The study was conducted as qualitative research. The data were collected with a Webropol survey, answered by case managers working in an opioid substitution treatment unit within the Päijät-Hämeen hyvinvointialue. The material was analysed using qualitative content analysis to identify key themes related to client-centredness, systematic work and psychosocial support.

The results indicated that the appointment model strengthens client-centredness by ensuring meetings with a familiar case manager and enabling more individualised support. Systematic work increases, which facilitates goal-oriented and predictable practices as well as multi-professional collaboration. Psychosocial support can be provided more effectively when appointments are scheduled in calmer conditions, although limited resources may restrict the scope of support. It is concluded that the appointment model improves the structure of care, clarifies job roles and supports clients’ rehabilitation, but its successful implementation requires sufficient resources and client involvement in development.