12-kytkentäisen EKG-rekisteröinnin työpaja sairaanhoitajaopiskelijoille
Helin, Jenni-Julia; Hiltunen, Hanna (2025)
Helin, Jenni-Julia
Hiltunen, Hanna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110326979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110326979
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa sairaanhoitajaopiskelijoille työpajoihin oppimispisteet 12- kytkentäisestä EKG-rekisteröinnistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää opiskelijoiden osaamista EKG-rekisteröinnistä, kehittää opetusta sekä tukea opettajia sairaanhoitajaopiskelijoiden opetuksessa.
Teoreettinen viitekehys kattaa laadukkaan EKG-rekisteröinnin sekä sydämen anatomiaa. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin sydämen anatomiaa ja sähköistä toimintaa sekä EKG-tutkimuksen toteutusta ja merkitystä sekä EKG-rekisteröinnin laatua ja tulkintaa. Lisäksi tarkastellaan potilaan valmistelua, elektrodien sijoittelua ja yleisimpiä virhelähteitä, joilla on merkitystä EKG-rekisteröinnin onnistumiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä yhteistyössä Laurea ammattikorkeakoulun kanssa. Kehittämistyön menetelmänä käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta, jonka avulla koottiin ajantasaista tietoa EKG-rekisteröinnin opetuksesta ja opiskelijoiden oppimista tukevista opetusmenetelmistä. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.
Tuotoksena syntyi kolmen tunnin työpaja sairaanhoitajaopiskelijoille, jonka sisältö perustui ajantasaiseen tutkimustietoon ja narratiiviseen kirjallisuuskatsaukseen. Teoriatiedon ja aineiston analyysin pohjalta kehitettiin EKG-rekisteröinnin työpajapisteet. Työpajoihin luotiin neljä oppimispistettä, jotka etenivät potilaan valmistelusta EKG:n tulkintaan loogisessa järjestyksessä. Lisäksi työpajassa käsiteltiin, miten raaja-amputoidulle potilaalle sijoitetaan elektrodit oikein. Opetusmenetelminä työpajassa käytettiin visuaalista opetusmenetelmää sekä vertaisoppimista.
Työpajasta kerätty määrällinen palaute osoitti, että opiskelijat kokivat työpajan sekä vertaisoppimisen erittäin hyvänä opetusmenetelmänä. Myös opettajat arvioivat työpajamateriaalin hyödylliseksi opetuksen kehittämisessä. Työpajan todettiin tukevan sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamista 12-kytkentäisen EKG-rekisteröinnin käytännön taidoissa sekä lisäävän valmiuksia hyödyntää opittua työelämässä. Tulosten perusteella päästiin tavoitteeseen ja pienryhmä-, sekä vertaisoppimista suositellaan hyödynnettäväksi jatkossakin kliinisten taitojen opetuksessa. Jatkokehitysehdotuksena voisi olla hyödyllistä arvioida työpajan vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä, erityisesti miten opiskelijat kokevat vaiheittain etenevän, pienryhmissä toteutetun EKG-tulkinnan oppimisen tukevan heidän osaamisensa kehittymistä sekä oppimisen syvenemistä.
Asiasanat: EKG-rekisteröinti, opetusmenetelmä, sairaanhoitajaopiskelija, työpaja
Teoreettinen viitekehys kattaa laadukkaan EKG-rekisteröinnin sekä sydämen anatomiaa. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin sydämen anatomiaa ja sähköistä toimintaa sekä EKG-tutkimuksen toteutusta ja merkitystä sekä EKG-rekisteröinnin laatua ja tulkintaa. Lisäksi tarkastellaan potilaan valmistelua, elektrodien sijoittelua ja yleisimpiä virhelähteitä, joilla on merkitystä EKG-rekisteröinnin onnistumiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä yhteistyössä Laurea ammattikorkeakoulun kanssa. Kehittämistyön menetelmänä käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta, jonka avulla koottiin ajantasaista tietoa EKG-rekisteröinnin opetuksesta ja opiskelijoiden oppimista tukevista opetusmenetelmistä. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.
Tuotoksena syntyi kolmen tunnin työpaja sairaanhoitajaopiskelijoille, jonka sisältö perustui ajantasaiseen tutkimustietoon ja narratiiviseen kirjallisuuskatsaukseen. Teoriatiedon ja aineiston analyysin pohjalta kehitettiin EKG-rekisteröinnin työpajapisteet. Työpajoihin luotiin neljä oppimispistettä, jotka etenivät potilaan valmistelusta EKG:n tulkintaan loogisessa järjestyksessä. Lisäksi työpajassa käsiteltiin, miten raaja-amputoidulle potilaalle sijoitetaan elektrodit oikein. Opetusmenetelminä työpajassa käytettiin visuaalista opetusmenetelmää sekä vertaisoppimista.
Työpajasta kerätty määrällinen palaute osoitti, että opiskelijat kokivat työpajan sekä vertaisoppimisen erittäin hyvänä opetusmenetelmänä. Myös opettajat arvioivat työpajamateriaalin hyödylliseksi opetuksen kehittämisessä. Työpajan todettiin tukevan sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamista 12-kytkentäisen EKG-rekisteröinnin käytännön taidoissa sekä lisäävän valmiuksia hyödyntää opittua työelämässä. Tulosten perusteella päästiin tavoitteeseen ja pienryhmä-, sekä vertaisoppimista suositellaan hyödynnettäväksi jatkossakin kliinisten taitojen opetuksessa. Jatkokehitysehdotuksena voisi olla hyödyllistä arvioida työpajan vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä, erityisesti miten opiskelijat kokevat vaiheittain etenevän, pienryhmissä toteutetun EKG-tulkinnan oppimisen tukevan heidän osaamisensa kehittymistä sekä oppimisen syvenemistä.
Asiasanat: EKG-rekisteröinti, opetusmenetelmä, sairaanhoitajaopiskelija, työpaja
