Laadun näkökulmia lastensuojelutyöhön

Abstract

Opir näytetyön tarkoituksena oli pohtia laatua ja sen olemusta lastensuojelulain sekä perhekotityöntekijöiden näkckulmista käsin. Lisäksi sen tarkoituksena oli selvittää millä keinoilla lastensuojelupalvelujen laatua mitataan ja miten tätä laatua voidaan tuottaa ja hallita. Tutkimus-osion keskeisin tavoite oli kartoittaa lastensuojelupalveluja tuottavien yksikköjen työntekijöiden ajatuksia omasta työstään, alan tulevaisuudennäkymistä, yksikköjen arvo- ja kasvatusperiaatteista sekä laadusta ja verkostoitumisesta.

Opinnäytetyön teoria muodostuu lastensuojelulain sisältöjen tarkastelusta sekä uuden lastensuojelulain keskeisimpien tavoitteiden kuvauksesta. Teoriassa esitellään myös erilaiset perhekotimuodot sekä pohditaan laadun ilmenemisen näkökulmia sekä esitellään laadunhallinnan työkaluja.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen piirteitä noudattaen. Fenomenografisella työotteella toteutetun henkilöhaastattelun keskeisimpänä tutkimuskohteena oli työntekijä ja hänen subjektiivinen kokemusmaailmansa. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea työntekijää eri perhekotimuodoista.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lastensuojelutyössä laatu määrittyy palvelun tai toiminnan kyvyllä täyttiä sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset. Laadukkaan työn edellytyksenä on työntekijöiden sekä perhekotien ja sosiaalitoimen viranhaltijoiden jatkuva ja molemminpuolista ammatillista luottamusta herättävä keskusteluyhteys. Systemaattinen työn suunnittelu ja dokumentointi, arvo- ja kasvatusideologisen toimenkuvan tunnistaminen sekä hallinta ja laatujohtaminen ovat avaimia laatuun. Myös verkostoituminen muiden lastensuojelupalveluja tarjoavien yksikköjen kanssa voi toimia laatua kehittävänä toimintana.

Lastensuojelutyön tarve tulevaisuudessa nähtiin tutkimustuloksissa kasvavana ja entistä ammatillisempaa työotetta vaativana toimintana, johtuen nykyistä myöhäisemmistä huostaanotoista sekä vaikeammin oirehtivista lapsista ja nuorista. Lastensuojelun uusi, entistä hoidollinen elementti luo kasvavan tarpeen verkostoitumiseen kuntien tarjoamien terapalveluiden kanssa.

Lastensuojelupalvelujen laadun määrä määrittyy osaksi siitä suunnasta, johon kilpailuttaminen ja tuotannon tehotkaampi seuranta tulee viemään palvelujen luonnetta ja mitä pysyviä vaikutuksia niillä on laadukkaan lastensuojelun arvoihin.

The purpose of this thesis was to examine quality and its essence from the point of views of child welfare act and foster home workers. Furthermore, the aim was to find out and define the resources which have been used to measure the quality and the ways it can be controlled and managed. The central goal of the survey­part of this research was to map out the foster home workers opinions on their work, the future of the field values and upbringing principles as well as quality and co-operation.

The theoretical background of the thesis is based on the existing child welfare act and the new child welfare act which will come into force in the year 2006. the theory section contains also a small presentation on the variety of Finnish foster home types and useful tools for quality control.

The study was carried out as a qualitative and fenomenographical interview in which the focus was on the person and her subjective experiences. The study included interviews with three workers from different foster homes.

The research shows that the quality of the child welfare work depends on the service's ability to fully respond to the demands and expectations set to it. The services are first-rate and optional if the operations are executed in good, respective and constructive cooperation with the personnel and the social welfare workers. The systemic planning and documentation, the indentification of ideology of values and upringing, the quality control and spesific Ieadership are the keywords to success. Atso other foster homes and co-operation with them could be one instructive aspect to the quality.

The needs and demands of the child welfare are going to increase and it will require more professional work in the future. This results from decrease in custody operations among the young persons with more difficult problems. Treatment and care, which are new elements in the child welfare work, create a more increasing need for co-operation with therapy-services and mental health department.

The future and the development of the quality of child welfare depends partly on the chosen direction which is a n:sult of increasing competition on the market and production demands, and the long-term influences they have on the values of child welfare work and nature.