Koulutussuunnitelma Raahen seurakunnan kerhonohjaajille

Abstract

Eräänä kirkon varhaisnuorisotyön ongelmakohtana on työkentällä vallitseva ohjaajatilanne. Varhaisnuorisotyössä kerhotilanteita hoitavat pääsääntöisesti murrosikäiset nuoret koulutyönsä ohella. Tehtäviinsä he saavat yleensä varsin vähän opastusta.

Aloitin vuonna 2004 kerhonohjaajien koulututusta koskevan kehittämishankkeen. Näin syntyi koulutussuunnitelma, joka tarjoaa Raahen seurakunnan käyttöön varhaisnuorten kerhonohjaajia koskevan kouluttamisohjelman. Koulutussuunnitelman kantavina periaatteina ovat kerhonohjaajan ihmisenä ja lähimmäisenä kasvamisen tavoitteet. Koulutussuunnitelma nojautuu kristilliseen jumala- ja ihmiskäsitykseen, kristillisen kasvatuksen sisältöihin ja humanistiseen oppimis- ja kasvatusajatteluun. Mukana on myös muiden tutkijoiden aiheeseen liittyviä tutkimustuloksia. Tutkimukseen kuuluu varhaisnuorisotyön määrittely ja varhaisnuorisotyön tilanne Raahessa kehittämishankkeen aikana.

Koulutussuunnitelmaa varten suoritettiin kaikkien kahdenkymmenenyhden kerhonohjaajan parissa heidän koulutustarpeitaan selvittävä kysely. Kerhonohjaajista kymmenen oli tyttöjä ja yksitoista poikia. Vastauksissa painottui tyttöjen näkökulma, sillä täytetyn lomakkeen palauttaneista enemmistö oli tyttöjä.

Kyselylomake kartoitti kolmea eri osaamis-aluetta: ihmissuhdetaitoja, johon liittyi myös varhaisnuoren kehitysvaiheiden tuntemus, toiminnallisia kehitystarpeita ja oman hengellisen elämän kehittymiseen liittyviä asioita. Ensimmäisen kysymysryhmän kohdalla nuoret pitivät oman itsen tuntemusta hyvin tarpeellisena ja varhaisnuoren kehitysvaiheiden tuntemusta melko tarpeellisena. Erilaisten ihmisten ymmärtämistä ja vuorovaikutustaitoja pidettiin erittäin tarpeellisena. Toiminnallisia kehitystarpeita selvitettäessä kävi ilmi, että nuoret toivovat koulutuksellista tukea erityisesti kerhon hartauselämän toteuttamiseen. Ryhmän ohjaukseen ja ongelmatilanteiden käsittelyyn nuoret halusivat myös lisäapua. Tutkimuksessani esillä olleista tutkijoista kaksi tuo esille tämän saman: kerhonohjaajat toivovat saavansa tukea kerhon hartauselämään ja ongelmatilanteiden hallintaan. Kysyttäessä kerhonohjaajan oman hengellisen elämän kehittymishaasteita, nuoret toivat esille Raamatun tuntemuksen tärkeyden. Vastauksista ilmeni, että kysymyksiin vastanneet raahelaiset kerhonohjaajat pitävät oman hengellisen elämän hoitamista tärkeänä.

Koulutussuunnitelma toteutuu viiden eri koulutusalueen eli pilarin kautta. Ensimmäisenä pilarina on nuorten viikoittaiset kasvuryhmät. Kasvuryhmissä noudatetaan rippikoulusuunnitelma 2001: n kolmen korin ohjetta, joka tukee nuoren henkistä ja hengellistä kasvua. Toisena pilarina on kuukausikokoukset.. Näissä kokoontumisissa paneudutaan kerhotilanteiden käytäntöihin. Kolmantena pilarina on bibliodraamakurssi. Tämä tukee kerhonohjaajan Raamatun tuntemista ja hengellisen elämän hoitoa. Neljäs pilari, ihmissuhdetaitojen kurssi, auttaa kerhonohjaajaa kehittymään vuorovaikutustaidoissa. Viides pilari, ryhmädynamiikkaa ja ryhmän turvallisuutta käsittelevä kurssi, vahvistaa nuoren ryhmänohjaustaitoja.

Koulutuskokeiluista on saatu hyviä tuloksia. Nuoret ovat sitoutuneet koulutuksiin ja kerätyissä palautteissa kerhonohjaajat ovat kertoneet niiden auttaneen heitä heidän nimenomaisissa koulutuksen tarpeissaan.

One of the problems of the church is the leadership situation of youth programs. The leaders who are responsible for the youth programs are mostly teen-aged people who are themselves still at school. These young adults have very little training for what they do.

ln 2004, I started a pian to improve the training of youth leaders. This pian offers an educational program for the congregation of Raahe. The plan's main goals are to help leaders to improve themselves as human beings and good neighbours. The pian is based on the Christian ideals about God and people - of Christian upbringing and humanistic views on learning and growth. This study also includes data from other related studies. ln addition, the report defines the situation of the youth program in Raahe.

For this training program pian, we gave all twenty-one group leader a questionnaire asking them about their educational needs as leaders. Ten participants were females and eleven males. The results emphasise the views of the female participants, since the questionnaires retumed in a complete manner were mostly those of the females.

The questionnaire focussed on three different themes. First was the ability to interact with people. This included a self-evaluation of thoughts and emotions in connection to the stage of life in which the participant currently is. The second theme focused on the types of active improvements needed for their roles. Thirdly, participants were asked about other related issues they were concemed with in connection to the development of their persona! spiritual lives. ln the first group of questions, the youth held the opinion that knowing themselves was very important and that knowing themselves in relation to the stage of adolescence they were in was fairly important. The ability to understand different kinds of people as well as communication skills were considered extremely important. The results conveyed that the youth leaders were most eager to receive supportive training in developing a true sense of fellowship in prayer. They also wanted to learn skills in leading groups and handling difficult situations. Two other studies showed similar results - that the youth were interested in leadership training and problem-solving skills. When asked about persona! spirituality, the participants stressed the importance of understanding the word of the Bible. The answers showed that the youth of Raahe believe it is important to maintain a healthy sense of spirituality.

The pian for taining youth leaders will be implemented through five different areas of training, the five pillars. The first pillar consist of weekly group meetings. Members will follow the "Confirmation Plan 2001," a three­basket instruction pian that supports the development of mental and spiritual growth of youth. The second pillar includes monthly meetings. ln these meetings, we discuss the question of how to adopt good practices for our youth groups. The third, is a biblio-drama course that supports the youth leaders' knowledge of the Bible and persona! spirituality. The fourth pillar is a course on communication skills, which helps the leaders to improve interaction. The final pillar focusses on group dynamics and group safety and aims at strengthening the leadership capabilities.

We have had promising results in using this pian for training youth leaders. The youth leaders have committed themselves to this education program. The result is that they teit that they received help and support for their specific needs.