Maalauksellisen 3D-työnkulun kehittäminen
Rantanen, Avery (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111327961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111327961
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on kehittämistutkimus maalauspainotteisen 3D-työnkulun kehittämisestä pelialalla. Työn tavoite oli luoda 3D-grafiikan työskentelyprosessi, joka myötäilee maalaustaitelijan vahvuuksia. Kehittämisen taustalla oli tekijän pitkäaikainen halu kehittää työskentelyään ja brändiään 3D-graafikkona sekä saada omaa maalaustyyliään paremmin näkyviin 3D-teosten lopputuloksiin.
Työ toteutettiin kehittämistutkimuksen kaltoin syklisesti. Syklisessä kehittämisessä esitelty teoria testattiin käytännönläheisesti, jonka kautta syntyi uutta tietoa. Uusia löydöksiä tarkasteltiin ja valjastettiin seuraavaan käytännön kokeeseen. Teorian analysointi ja käytännön testit muodostivat yhdessä kehittämissyklit.
Kehittäminen aloitettiin nykyisen työskentelyprosessin tarkastelulla — mistä työvaiheista se koostui ja mitkä olivat sen suurimmat ongelmakohdat? Lähtökohtien jälkeen kehittämistoimia alettiin suunnittelemaan tavoitteiden pohjalta. Teoriaosuudessa käsiteltiin esimerkiksi uuden työnkulun tavoittelemaa maalaustyyliä sekä elementtejä, joista se koostui. Maalaustyylin analysointi auttoi rikkomaan tavoitteet pienemmiksi osa-alueiksi. Tämän jälkeen osuudessa esiteltiin uusia tekniikoita, joiden avulla visuaaliset tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Teoriaosuutta seurasi ensimmäisen syklin pienimuotoinen testiprojekti, joka tuotti uutta tietoa prosessin kanssa työskentelystä. Tutkimuksen loppupuolella syklin tuottamaa informaatiota hyödynnettiin toisessa kokeessa, jonka aikana luotiin suuri 3D-ympäristö. Laajempi testi saattoi viimeisen kehittämissyklin päätökseensä.
Kehittämistutkimuksen tuloksena syntyi työnkulku, joka pohjautui erittäin vahvasti tekstuurikarttojen käsin maalaamiseen. Tuloksesta voitiin vetää johtopäätöksiä esimerkiksi prosessin soveltuvuudesta pelialan projektiympäristössä. Niiden mukaan uusi työnkulku oli toimiva työskentelytapa, jos sen käyttö suunnitellaan ja suoritetaan hyvin. Pikkutarkan luonteensa takia se arvioitiin sopivan parhaiten itsenäiseen yksilötyöhön, esimerkiksi vain tiettyjen 3D-osien tuottamiseen laajemmassa projektissa. Samalla se kuitenkin onnistui erinomaisesti visuaalisissa tavoitteissaan ja muotoutui räätälöidyksi työskentelytavaksi, jonka käyttäminen tuntui palkitsevalta.
Työ toteutettiin kehittämistutkimuksen kaltoin syklisesti. Syklisessä kehittämisessä esitelty teoria testattiin käytännönläheisesti, jonka kautta syntyi uutta tietoa. Uusia löydöksiä tarkasteltiin ja valjastettiin seuraavaan käytännön kokeeseen. Teorian analysointi ja käytännön testit muodostivat yhdessä kehittämissyklit.
Kehittäminen aloitettiin nykyisen työskentelyprosessin tarkastelulla — mistä työvaiheista se koostui ja mitkä olivat sen suurimmat ongelmakohdat? Lähtökohtien jälkeen kehittämistoimia alettiin suunnittelemaan tavoitteiden pohjalta. Teoriaosuudessa käsiteltiin esimerkiksi uuden työnkulun tavoittelemaa maalaustyyliä sekä elementtejä, joista se koostui. Maalaustyylin analysointi auttoi rikkomaan tavoitteet pienemmiksi osa-alueiksi. Tämän jälkeen osuudessa esiteltiin uusia tekniikoita, joiden avulla visuaaliset tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Teoriaosuutta seurasi ensimmäisen syklin pienimuotoinen testiprojekti, joka tuotti uutta tietoa prosessin kanssa työskentelystä. Tutkimuksen loppupuolella syklin tuottamaa informaatiota hyödynnettiin toisessa kokeessa, jonka aikana luotiin suuri 3D-ympäristö. Laajempi testi saattoi viimeisen kehittämissyklin päätökseensä.
Kehittämistutkimuksen tuloksena syntyi työnkulku, joka pohjautui erittäin vahvasti tekstuurikarttojen käsin maalaamiseen. Tuloksesta voitiin vetää johtopäätöksiä esimerkiksi prosessin soveltuvuudesta pelialan projektiympäristössä. Niiden mukaan uusi työnkulku oli toimiva työskentelytapa, jos sen käyttö suunnitellaan ja suoritetaan hyvin. Pikkutarkan luonteensa takia se arvioitiin sopivan parhaiten itsenäiseen yksilötyöhön, esimerkiksi vain tiettyjen 3D-osien tuottamiseen laajemmassa projektissa. Samalla se kuitenkin onnistui erinomaisesti visuaalisissa tavoitteissaan ja muotoutui räätälöidyksi työskentelytavaksi, jonka käyttäminen tuntui palkitsevalta.