Sopimuspalokuntalaisen motivaatio ja sen johtaminen
Peurala, Aleksi (2025)
Peurala, Aleksi
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111327871
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111327871
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa sopimuspalokuntalaisten toimintaa motivoivia tekijöitä ja kehittää niiden johtamiseen soveltuvia käytännön malleja. Työn toimeksiantaja ja hyödynsaaja on Suomen Sopimuspalokuntien Liitto (SSPL), jonka tarkoituksena on tukea sopimuspalokuntien toimintakykyä ja henkilöstön pysyvyyttä. Toimeksiantajan lisäksi työ tukee Suomalaisen yhteiskunnan resilienssiä ja yhteiskunnan toimintaa tukemalla sopimuspalokuntien toimintaa ja toiminnan kehitystä.
Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli tuottaa koulutusmateriaalia, joka auttaa sopimuspalokuntien johtoa ymmärtämään paremmin henkilöstön motivaatiotekijöitä ja valitsemaan tarkoituksenmukaisia johtamistapoja. Kehittämistyö toteutettiin analysoimalla aiempia sopimuspalokuntabarometrejä ja muuta relevanttia aineistoa, sekä laatimalla teoreettinen katsaus johtamisen ja motivaation teorioihin. Työssä ei kerätty uutta empiiristä aineistoa, vaan se perustuu olemassa oleviin kyselytutkimuksiin. Sopimuspalokuntalaisen motivaatiotekijöistä esiin aiempien tutkimusten tulosten pohjalta voitiin nostaa ainakin hälytystoiminta, auttamisen halu, osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi, jotka ovat olennaisia sopimuspalokuntalaisten motivaation ymmärtämisessä ja vahvistamisessa.
Tietoperusta koostui sekä henkilöstöjohtamisen yleisistä teorioista että kolmannen sektorin johtamisen erityispiirteistä. Työssä käsiteltiin laajasti motivaation ja johtamisen viitekehyksiä, muun muassa sisäisten ja ulkoisten motivaatiotekijöiden vaikutusta, sekä useita eri johtamisteorioita, kuten muuntavaa johtajuutta, palvelevaa johtajuutta ja perinteistä käskyttävää johtamista. Näitä teorioita peilattiin sopimuspalokuntien käytännön arkeen, erityisesti siihen, miten johtaja voi vaikuttaa vapaaehtoisten sitoutumiseen ja toimintakykyyn.
Tuloksena syntyi kaksi koulutuksellista lopputuotosta: tiivis koulutuspaketti motivaatiotekijöistä ja toinen johtamisen teoriataustasta. Ne on jo osin otettu käyttöön SSPL:n toiminnassa. Opinnäytetyö osoittaa, että sopimuspalokuntien johtaminen vaatii tietoista otetta, jossa osataan huomioida sekä yksilöiden erilaiset motivaatiot että yhteisön erityispiirteet. Johtamista ei tule nähdä annettuna ominaisuutena vaan kehitettävänä taitona, joka edellyttää aktiivista reflektiota ja vuoropuhelua.
Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli tuottaa koulutusmateriaalia, joka auttaa sopimuspalokuntien johtoa ymmärtämään paremmin henkilöstön motivaatiotekijöitä ja valitsemaan tarkoituksenmukaisia johtamistapoja. Kehittämistyö toteutettiin analysoimalla aiempia sopimuspalokuntabarometrejä ja muuta relevanttia aineistoa, sekä laatimalla teoreettinen katsaus johtamisen ja motivaation teorioihin. Työssä ei kerätty uutta empiiristä aineistoa, vaan se perustuu olemassa oleviin kyselytutkimuksiin. Sopimuspalokuntalaisen motivaatiotekijöistä esiin aiempien tutkimusten tulosten pohjalta voitiin nostaa ainakin hälytystoiminta, auttamisen halu, osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi, jotka ovat olennaisia sopimuspalokuntalaisten motivaation ymmärtämisessä ja vahvistamisessa.
Tietoperusta koostui sekä henkilöstöjohtamisen yleisistä teorioista että kolmannen sektorin johtamisen erityispiirteistä. Työssä käsiteltiin laajasti motivaation ja johtamisen viitekehyksiä, muun muassa sisäisten ja ulkoisten motivaatiotekijöiden vaikutusta, sekä useita eri johtamisteorioita, kuten muuntavaa johtajuutta, palvelevaa johtajuutta ja perinteistä käskyttävää johtamista. Näitä teorioita peilattiin sopimuspalokuntien käytännön arkeen, erityisesti siihen, miten johtaja voi vaikuttaa vapaaehtoisten sitoutumiseen ja toimintakykyyn.
Tuloksena syntyi kaksi koulutuksellista lopputuotosta: tiivis koulutuspaketti motivaatiotekijöistä ja toinen johtamisen teoriataustasta. Ne on jo osin otettu käyttöön SSPL:n toiminnassa. Opinnäytetyö osoittaa, että sopimuspalokuntien johtaminen vaatii tietoista otetta, jossa osataan huomioida sekä yksilöiden erilaiset motivaatiot että yhteisön erityispiirteet. Johtamista ei tule nähdä annettuna ominaisuutena vaan kehitettävänä taitona, joka edellyttää aktiivista reflektiota ja vuoropuhelua.
