Alkoholikatkaisuhoidon palveluprosessin kehittämistarpeet päihdepsykiatrian kontekstissa - ammattilaisten näkemyksiä

Abstract

Sote-uudistus ja väestörakenteen muutos ovat tuoneet muutostarpeita päihdehoidon prosessien kehittämiseksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ammattilaisten näkemyksiä alkoholikatkaisuhoidon päihdepsykiatrian palveluprosessin kehittämiskohteista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa palveluprosessin kehitystarpeista.

Päihdepsykiatrisella osastolla hoidetaan komplisoituneet alkoholikatkaisuhoitoa vaativat tilanteet ja alkoholikatkaisuhoidot, jos osastolla on tilaa eikä perusterveydenhuollon puolelta osastopaikkaa löytyisi. Potilailla on tyypillisesti kaksoisdiagnoosi ja alkoholikatkaisuhoidon ohella hoidetaan mielenterveyshäiriötä kuten psykoosisairautta, skitsofreniaa tai masennusta. Kahden yhtäaikaisen sairauden hoitaminen edellyttää hoitohenkilökunnalta syvää osaamista molemmista erikoisalueista ja kokonaisvaltaista potilaan kohtaamista. Potilaat voivat olla osastolla vapaaehtoisessa tai tahdosta riippumattomassa hoidossa, mikä edellyttää syvää osaamista hoitohenkilöstöltä.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksellisena opinnäytetyönä. Viitekehikkona prosessityössä käytettiin service blueprint palvelun kehittämisen mallia, jota on käytetty terveydenhuollon prosessien uudistamisen menetelmänä. Tutkimuksiin perehtymisen lisäksi toteutettiin kaksi ryhmämuotoista teemahaastattelua toimeksiantajan nimeämille henkilöille.

Opinnäytetyön tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia kohtaamisen haas-teista ja resurssikapeikoista. Tuloksena todetaan kehittämistarpeiden jakautuvan kolmeen pääluokkaan, joita voidaan katsoa olevan ensimmäiseksi kohtaamisen ja osaamisen kehittäminen, toiseksi hoitoon pääsyn rakenteellinen kehittäminen ja kolmanneksi hoidon jatkuvuuden kehittäminen. Kohtaamisen ja osaamisen kehittämistarpeet voidaan jakaa stigmojen ja ennakkoluulojen poistamiseen ja toisaalta osaamisen kapeikkojen poistamiseen koulutuksella ja ohjeistuksilla. Hoitoon pääsyn rakenteelliset kehittämistarpeet kulminoituvat liian vähäisten hoitopaikkojen määrän lisäämisen kehittämistarpeeseen ja toisaalta diagnoosiin liittyviin kehittämistarpeisiin. Hoidon jatkuvuuden kehittäminen taas voidaan jaotella palvelujärjestelmän selventämisen ja tiedonkulun ja jatkohoidon kehittämistarpeisiin.

Jatkotutkimusaiheiksi esitetään haastatteluissa vähemmän esille tulleet potilaan odotukset ja kokemus hoidosta, sekä hoidon tuloksellisuus pitkällä tähtäyksellä. Lisäksi esitetään prosessikuvausten luomista päihdepsykiatrian palveluprosessiin.