Varojen alkuperäselvityksen haasteet pankkisektorilla
Lammassaari, Aleksi (2025)
Lammassaari, Aleksi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111428058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111428058
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella varojen alkuperäselvityksen merkitystä ja siihen liittyviä haasteita suomalaisella pankkisektorilla. Tutkimuksessa selvitetään, miten pankit toteuttavat asiakkaiden varojen alkuperän selvittämistä osana rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä, sekä millaisia käytännön, sääntelyyn ja teknologiaan liittyviä ongelmia tähän prosessiin liittyy.
Työn teoreettinen viitekehys perustuu rahanpesun estämistä koskevaan lainsäädäntöön (laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä 444/2017), finanssialan viranomaisohjeistuksiin, pankkien omiin ohjeistuksiin sekä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja artikkeleihin. Empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelemalla sovitun pankin asiantuntijoita, jotka työskentelevät varojen alkuperäselvityksen ja asiakkaan tuntemisen parissa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että varojen alkuperäselvitys on keskeinen osa pankkien riskienhallintaa, mutta sen käytännön toteuttaminen kohtaa useita haasteita. Näitä ovat muun muassa asiakkaiden puutteellinen ymmärrys selvitysvelvollisuudesta, dokumenttien riittämättömyys sekä sääntelyn tulkinnanvaraisuus. Lisäksi pankin toimihenkilöt kokivat, että pankkien välisessä yhteistyössä on kehitettävää.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että varojen alkuperäselvityksen tehokkuus edellyttää jatkuvaa yhteistyötä pankkien, viranomaisten ja asiakkaiden välillä sekä toimihenkilöiden asiantuntijuutta ja jatkuvaa kehittymistä.
Työn teoreettinen viitekehys perustuu rahanpesun estämistä koskevaan lainsäädäntöön (laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä 444/2017), finanssialan viranomaisohjeistuksiin, pankkien omiin ohjeistuksiin sekä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja artikkeleihin. Empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelemalla sovitun pankin asiantuntijoita, jotka työskentelevät varojen alkuperäselvityksen ja asiakkaan tuntemisen parissa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että varojen alkuperäselvitys on keskeinen osa pankkien riskienhallintaa, mutta sen käytännön toteuttaminen kohtaa useita haasteita. Näitä ovat muun muassa asiakkaiden puutteellinen ymmärrys selvitysvelvollisuudesta, dokumenttien riittämättömyys sekä sääntelyn tulkinnanvaraisuus. Lisäksi pankin toimihenkilöt kokivat, että pankkien välisessä yhteistyössä on kehitettävää.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että varojen alkuperäselvityksen tehokkuus edellyttää jatkuvaa yhteistyötä pankkien, viranomaisten ja asiakkaiden välillä sekä toimihenkilöiden asiantuntijuutta ja jatkuvaa kehittymistä.
