Liikunnan vaikutukset Kehon kuntoindeksi -testillä määritellyn riskiryhmän fyysiseen terveyteen
Kemppainen, Santeri (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111428070
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111428070
Tiivistelmä
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suurimpia syitä ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Liikkumattomuuden lisääntyessä riskiryhmien fyysisen kunnon ja hyvinvoinnin tukeminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Työn toimeksiantaja, Kainuun Liikunta ry on liikunnan aluejärjestö, joka pyrkii edistämään alueellista terveyttä ja liikunnan harrastamista Kainuun alueella.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa liikunnan vaikutuksia Kehon kuntoindeksi -testillä määritellyn riskiryhmän fyysiseen terveyteen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa liikunnan vaikutuksista riskiryhmän fyysiseen terveyteen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Kainuun Liikunta ry:n kehittämistoiminnassa sekä laajemmin levitettäessä tietoa liikunnanterveyshyödyistä ja motivaatiota riskiryhmille.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Aineistona käytettiin Kainuun Liikunnan Kehon kuntoindeksi -mittaustietoja vuosilta 2014–2025 (perusjoukko n=1501) ja vuonna 2024 toteutettua kyselytutkimusta (perusjoukko n=114). Kehon kuntoindeksi on monipuolinen testikokonaisuus, joka mittaa henkilön fyysistä kuntoa useiden osa-alueiden, kuten kehonkoostumuksen, kestävyyskunnon ja lihasvoiman perusteella. Perusjoukosta rajattiin henkilöitä pois, jotta saatiin analysoitavissa oleva aineisto. Lopullinen mittausaineisto sisälsi 289 henkilöä ja kyselyaineisto 90 henkilöä.
Tulokset osoittivat, että Kehon kuntoindeksi parani tutkimusjakson aikana sekä miehillä että naisilla, erityisesti kestävyyden ja kehonkoostumuksen osa-alueilla. Kyselyn perusteella suurin osa vastaajista koki testi-tulostensa parantuneen, ja tärkeimmiksi motivaatiotekijöiksi nousivat terveys, hyvinvointi ja parempi mieliala. Tulosten perusteella voidaan todeta, että liikunnan lisäämisellä on myönteinen vaikutus riskiryhmään kuuluvien fyysiseen terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Jatkotutkimuksissa olisi hyödyllistä tarkastella erityisesti miesten osallistujamäärän kasvattamista, seurata testituloksia pidemmällä aikavälillä sekä arvioida liikunnan määrän ja laadun yhteyttä Kehon kuntoindeksin –testin tulosten muutoksiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa liikunnan vaikutuksia Kehon kuntoindeksi -testillä määritellyn riskiryhmän fyysiseen terveyteen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa liikunnan vaikutuksista riskiryhmän fyysiseen terveyteen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Kainuun Liikunta ry:n kehittämistoiminnassa sekä laajemmin levitettäessä tietoa liikunnanterveyshyödyistä ja motivaatiota riskiryhmille.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Aineistona käytettiin Kainuun Liikunnan Kehon kuntoindeksi -mittaustietoja vuosilta 2014–2025 (perusjoukko n=1501) ja vuonna 2024 toteutettua kyselytutkimusta (perusjoukko n=114). Kehon kuntoindeksi on monipuolinen testikokonaisuus, joka mittaa henkilön fyysistä kuntoa useiden osa-alueiden, kuten kehonkoostumuksen, kestävyyskunnon ja lihasvoiman perusteella. Perusjoukosta rajattiin henkilöitä pois, jotta saatiin analysoitavissa oleva aineisto. Lopullinen mittausaineisto sisälsi 289 henkilöä ja kyselyaineisto 90 henkilöä.
Tulokset osoittivat, että Kehon kuntoindeksi parani tutkimusjakson aikana sekä miehillä että naisilla, erityisesti kestävyyden ja kehonkoostumuksen osa-alueilla. Kyselyn perusteella suurin osa vastaajista koki testi-tulostensa parantuneen, ja tärkeimmiksi motivaatiotekijöiksi nousivat terveys, hyvinvointi ja parempi mieliala. Tulosten perusteella voidaan todeta, että liikunnan lisäämisellä on myönteinen vaikutus riskiryhmään kuuluvien fyysiseen terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Jatkotutkimuksissa olisi hyödyllistä tarkastella erityisesti miesten osallistujamäärän kasvattamista, seurata testituloksia pidemmällä aikavälillä sekä arvioida liikunnan määrän ja laadun yhteyttä Kehon kuntoindeksin –testin tulosten muutoksiin.