Uimaopettaja koulutuksen kehittämissuunnitelma : oppilaan toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen koulun uimaopetuksessa : uimaopettajakoulutuksen käyttäjälähtöinen kehittäminen
Petäjistö, Henni (2025)
Petäjistö, Henni
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112128965
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112128965
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli kehittää uimaopettajakoulutusta vastaamaan heterogeenisten koulun uimaopetusryhmien tarpeisiin ja lisätä näin yhdenvertaisuutta koululiikuntaan osallistumisessa oppilaan toimintakyvystä riippumatta. Työn tarkoituksena oli luoda kehittämissuunnitelma Suomen uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) uimaopettajakoulutuksen sisällön kehittämiseksi sekä sen vastaamiseksi nykyiseen tarpeeseen huomioida oppilaiden vaihteleva toimintakyky ja osallisuus.
Kehittämistyön lähestymistapana käytettiin palvelumuotoilua ja menetelmänä tuplatimanttimallia. Kehittämistä tehtiin yhdessä SUH:n koulutussuunnittelijoiden ja Helsingin kaupungin koulun uimaopetuksesta vastaavien uimaopettajien sekä alakouluikäisten lasten kanssa.
Tulosten mukaan epämiellyttävät kokemukset, kuten pelko ja jännitys haastavat koulun uimaopetukseen osallistumista. Lapsen välittävä kohtaaminen ja innostava ilmapiiri vaikuttavat myönteisesti osallistumiseen. Uimaopettajien osaamisen kehittämistä kaivataan turvallisen ja myönteisen oppimisympäristön luomiseksi, koulun ja uimaopetuksen yhteistyön rakentamiseksi sekä perheiden kanssa tehtävän yhteistyön lisäämiseksi.
Keskeiset tulokset kiteytyivät palvelukonseptiksi; uimaopettajakoulutuksen kehittämissuunnitelmaksi, jonka mukaan uimaopettajakoulutuksessa tulisi huomioida tulevaisuudessa kohtaamis- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä tuentarpeiden tunnistamisen ja monipuolisten ohjaustapojen osaaminen.
Kehittämistyön lähestymistapana käytettiin palvelumuotoilua ja menetelmänä tuplatimanttimallia. Kehittämistä tehtiin yhdessä SUH:n koulutussuunnittelijoiden ja Helsingin kaupungin koulun uimaopetuksesta vastaavien uimaopettajien sekä alakouluikäisten lasten kanssa.
Tulosten mukaan epämiellyttävät kokemukset, kuten pelko ja jännitys haastavat koulun uimaopetukseen osallistumista. Lapsen välittävä kohtaaminen ja innostava ilmapiiri vaikuttavat myönteisesti osallistumiseen. Uimaopettajien osaamisen kehittämistä kaivataan turvallisen ja myönteisen oppimisympäristön luomiseksi, koulun ja uimaopetuksen yhteistyön rakentamiseksi sekä perheiden kanssa tehtävän yhteistyön lisäämiseksi.
Keskeiset tulokset kiteytyivät palvelukonseptiksi; uimaopettajakoulutuksen kehittämissuunnitelmaksi, jonka mukaan uimaopettajakoulutuksessa tulisi huomioida tulevaisuudessa kohtaamis- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä tuentarpeiden tunnistamisen ja monipuolisten ohjaustapojen osaaminen.
