Ohjaajien käsityksiä ja kehitysehdotuksia Rikosseuraamuslaitoksen Ohjauspyörä-ohjelmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ohjaajien käsityksiä ja kehitysehdotuksia Rikosseuraamuslaitoksen Ohjauspyörä-ohjelmaan liittyen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ohjelman käsikirjan päivittämiseksi ja kehittämiseksi siten, että se tukee paremmin ohjaajien työtä. Opinnäytetyön työelämäkumppanina ja toimeksiantajana toimi Rikosseuraamuslaitos. Tietoperusta käsittelee Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanemia vankeusrangaistuksia ja yhdyskuntaseuraamusta sekä Rikosseuraamuslaitoksen ohjelma- ja päihdetyötä. Tietoperustassa esitellään Ohjauspyörä-ohjelmaa ja ohjelman käsikirjaa sekä ohjelmassa keskeisenä menetelmänä käytettyä motivoivaa keskustelua ja sen teoriataustaa.

Opinnäytetyö toteutettiin sähköisellä kyselyllä yhdyskuntaseuraamushenkilöstön Ohjauspyörä-ohjelman ohjaajille. Vastaukset analysoitiin laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä analysoitiin avointen kysymysten vastaukset ja selvitettiin vastauksissa toistuvia teemoja tai käsitteitä. Määrällinen tutkimusmenetelmä mahdollisti vastausten kuvaamisen numeraalisesti ja niiden esittämisen kuvioina. Kyselyn tulosten perusteella havaittiin, että saadusta koulutuksesta huolimatta ohjauksia ei välttämättä pidetty. Syyksi kuvattiin työparin puutetta. Käsikirjan käyttö jäi vastausten perusteella vähäiseksi, vaikka käsikirja koettiinkin pääasiassa ohjaamista tukevana. Käsikirjan päivittämistä pidettiin tarpeellisena, mutta toisaalta myös turhana. Ohjelman erilaiset toteutustavat vaihtelivat käytännössä ja niitä kaikkia perusteltiin tehokkuudella. Käsitykset yhteistyön toimivuudesta tuotti eriäviä tuloksia, ja yhteistyön kehittämistarpeet kohdistuivat usealle osa-alueelle. Ohjauspyörä-ohjelman sisältöä ja tavoitteita pidettiin asiakaslähtöisinä. Motivoiva keskustelu koettiin selkeänä ja hyödyllisenä menetelmänä, joka tukee ohjelman tavoitteiden saavuttamista, mutta tavoitteiden ei välttämättä nähty toteutuvan.

Kehittämisehdotuksena esille nousi tutkimuksen kohdentaminen yhdyskuntaseuraamushenkilöstön lisäksi hyvinvointialueen päihdetyön toimijoihin. Ohjauspyörän kaltainen ohjelma, joka toteutetaan kahden organisaation välisessä yhteistyössä, vaatisi tarkastelua molempien organisaatioiden näkökulmasta. Tämä kasvattaisi tulosten luotettavuutta ja tutkimus osoittaisi, ovatko kehittämistarpeet organisaatioiden näkökulmasta samankaltaiset vai poikkeavat. Opinnäytetyön aineistosta nousi toistuvasti esille kehittämistarpeet erityisesti yhteistyöhön liittyen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että organisaatioiden välistä yhteistyötä kehittämällä voitaisiin vastata useisiin kehittämistarpeisiin.