Kulttuuripajatoiminnan hyödyt nuorille : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa kulttuuripajassa esiintyvien tekijöiden vaikuttavuudesta sen toimintaan osallistuville nuorille. Tarkoituksena oli selvittää niitä tekijöitä, jotka lisäävät kulttuuripajan toimintaan osallistuvien nuorten hyvinvointia. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Menetelminä käytettiin teemoittelua ja sisällön analyysiä.

Kulttuuripajatoiminta näyttäytyi hyvin monipuolisena. Kulttuuripajat tarjosivat turvallisen yhteisön, jossa saatiin yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden kokemuksia. Monilla osallistujilla oli mielenterveyshaasteita ja näihin kulttuuripaja tarjosi hyvän toipumistilan. Kulttuuripajassa oli mahdollista harjoitella työelämä- ja sosiaalisia taitoja.

Osallistuminen kulttuuripajatoimintaan edisti merkityksellisyyden kokemusta, toimintakykyä sekä elämäntyytyväisyyttä. Nuoret aikuiset saivat edellytyksiä osallistua yhteiskunnan toimintoihin. Vertaisohjaajien tuki osoitti välittämistä ja luottamuksellisen yhteyden kokemista, mikä vähensi yksinäisyyden tunnetta. Myös vertaisohjaajat saivat vahvistaa omaa sosiaalista pääomaa.

Opinnäytetyössä käytetyn aineiston perusteella kulttuuripajat tuottavat paljon hyvää, tarjoten turvallisen yhteisön, jossa nuori aikuinen voi kasvaa ja kehittyä. Aineiston myötä esiin ei noussut merkittäviä uusia havaintoja. Kulttuuripajamalli kaipaa kuitenkin vielä tarkempaa akateemista tutkimusta.

This thesis aimed to investigate the factors influencing the well-being of young people attending culture workshops. The study was conducted as a descriptive literature review, and the data were analyzed using thematic and content analysis to identify key elements contributing to youth well-being.

Culture workshop activities appeared to be very diverse. Culture workshops provided a safe community where participants could experience a sense of belonging and inclusion. Many participants had mental health challenges, and the culture workshop provided a good place for them to recover. The culture workshop provided an opportunity to practice work and social skills.

Participation in culture workshop activities promoted a sense of meaning, functional capacity, and life satisfaction. Young adults gained the prerequisites for participating in society. The support provided by peer mentors demonstrated care and a sense of trust, which reduced feelings of loneliness. The peer mentors also gained social capital.

Based on the material used in the thesis, culture workshops produce a lot of good, providing a safe community where young adults can grow and develop. The material did not reveal any significant new findings. However, the culture workshop model still requires more detailed academic research.