"Käsi kädessä" - Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten integraatio Kalajoen päiväkodissa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin henkilökunnan näkemys erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten integraatiosta ja sen toimivuudesta. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten integraation osa­alueet (fyysinen, toiminnallinen ja sosiaalinen) toteutuivat Kalajoen päiväkodeissa, sekä mitä asioita liittyi toimivaan integraatioon. Tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusta varten haastateltiin päiväkotien vakituista henkilökuntaa (yhteensä 13). Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua.

Kalajoella on kaksi päiväkotia ja päivähoidon piirissä on kymmenen diagnosoitua erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevaa lasta, joista kaksi on perhepäivähoidossa. Tutkimuksen aikana Kalajoelle perustettiin erityislastentarhaopettajan virka ja tämän viran myötä syntyi uusi ryhmä, johon suurin osa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevista lapsista siirtyi. Uusi ryhmä toimii 3-5-vuotiaiden lasten ryhmän yhteydessä.

Teoreettisena viitekehyksenä oli päivähoidon erityiskasvatus ja sen käytäntö, kunta erityispalvelujen järjestäjänä, moniammatillinen yhteistyö, sekä integraatioon ja sen toimivuuteen liittyvät käsitteet.

Kalajoen päiväkodeissa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat lapset olivat luonnollinen osa päiväkotien toimintaympäristöä ja lapset osallistuivat yhdessä toimintaan. Sosiaalisten suhteiden syntymisessä oli tärkeää aikuisten asenne ja avoimuus. Lapset hyväksyivät toisensa, mutta kaverisuhteiden syntyminen ja tasavertainen leikki eivät olleet itsestäänselvyys.

Toimiva integraatio vaati joustavuutta, erilaisuuden hyväksymistä, yksilöllisyyden huomioimista ja motivoitunutta henkilökuntaa. Myös fyysisiin tiloihin ja ryhmän kokoon tulisi kiinnittää huomiota. Henkilökunta koki, että aika ei aina riitä erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten huomioimiseen niin paljon kuin olisi tarpeen. Myös moniammatillinen yhteistyö nähtiin tärkeänä.

Suurimmaksi tuen antajaksi työssä nousivat omat työtoverit ja erityislastentarhanopettaja. Henkilökunta kaipasi lisää koulutusta ja omaehtoinen opiskelu nähtiin tarpeellisena. Myös kaupungin järjestämiä koulutuksia kaivattiin lisää.

Uusi erityislastentarhanopettaja ja ryhmä nähtiin hyvinä ratkaisuina, vaikka toiminta haki vielä muotoaan. Tukea myös muihin ryhmiin kaivattiin jatkossakin.

The aim of the thesis is to present the view of the staff about the integration of children with special needs, and its function. The research aims to find out how the different sectors of integration (physical, operational and social) are realized in the day nurseries of Kalajoki, and what other matters are connected to successful integration. The research is qualitative research and the permanent staff (altogether 13 members of the staft) of the day nurseries was interviewed for it. The method of the interviews is the theme interview.

There are two day nurseries in Kalajoki and there are ten children in the catchment area who have been diagnosed to need special nurture and upbringing, two of whom are in children's private day care. During the research the post of special nursery school teacher was established. This created a new group in which most of the children with special needs were moved to. The new group was joined with a group of children aged between three and five.

The theoretical framework is special upbringing in day nurseries and the practice of it, the municipality as a provider of special services, multiprofessional co-operation and concepts connected to integration and its functionality.

The children with special needs in the day nurseries of Kalajoki were accepted as a part of the environment of the day nurseries and the children participated together in activities. The attitudes and openness of the adults are important in creating social relationships. The children accepted each other. However, creating friendships and equal games were not evident.

Successful integration requires flexibility, accepting discrepancy, paying attention to individuality and motivated staff. Also the facilities and the size of the group should be taken into account. The staff felt that there was not always enough time för paying as much attention to children with special needs as there should have been. Multiprofessional co-operation is also thought to be an important factor.

The biggest support is received from the co-workers and the special nursery school teacher. The staff needs more education, and independent studying is seen as necessary. More education provided by the town is also wanted.

The new special nursery school teacher and the group are seen as a good solution, even though their function has not yet been established. Support for the other groups is needed also in the future.