Kirjallisuuskatsaus polven ristisidevamman ensiavusta ennen sairaalahoitoa
Schwalenstöcker, Miro (2025)
Schwalenstöcker, Miro
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112630055
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112630055
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata polven ristisidevamman saaneen urheilijan tarvitsemaa ensiapua ennen sairaalahoitoa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kentälle annettavaa ensiapua polven ristisidevammaa epäiltäessä. Opinnäytetyö tehdään yhteistyössä Järvenpään Palloseura ry:n kanssa. Tulokset jalkautettiin työelämään pitämällä diaesitys, joka kokosi tutkimuksen keskeiset tulokset ja havainnot selkeään sekä visuaalisesti saavutettavaan muotoon.
Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä tarkastellaan polven ristisidettä, ristiside vammoja, liikuntavamman ensiapua ennen sairaalahoitoa sekä ristisidevammojen diagnostiikkaa ja testausmenetelmiä. Opinnäytetyön menetelmänä oli kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsausta ohjaavat tutkimuskysymykset ovat: minkälaista ensiapua polven ristisidevamman saanut urheilija tarvitse ennen sairaalahoitoa? ja mitä kuuluu akuutin polvivamman ensiapuun?
Kirjallisuuskatsaus kokoaa aiheeseen liittyvää aiempaa tutkimustietoa, jotka ovat julkaistu vuosien 2013-2025 aikana. Tutkimustietoa haettiin sähköisistä tietokannoista Medic, Julkari, Finna, Pubmed ja Cinahl. Tiedonhakua ohjasi tarkat sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitu (8) tutkimusta, joista puolet oli suomalaisia ja puolet englanninkielisiä. Julkaisut analysoitiin sisällönanalyysillä, käyttäen teemoittelua.
Kirjallisuuskatsauksen keskeiset tulokset osoittavat, että polven eturistisidevamman (ACL) ensiapu perustuu vamman tunnistamiseen, kivunlievitykseen, turvotuksen hallintaan ja liiallisen rasituksen välttämiseen. Kliininen ensiarvio, kuten polven liikkuvuuden ja stabiliteetin arviointi on keskeistä vamman laadun ja hoitotarpeen määrittämisessä. Lisäksi potilaan psyykkinen tuki ja selkeä ohjeistus vahvistavat hoidon luotettavuutta ja turvallisuutta.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella polven eturistisidevamman (ACL) ensiapu edellyttää kokonaisvaltaista, systemaattista ja potilaslähtöistä lähestymistapaa. Jatkossa aihetta voi tutkia myös urheilijoiden kokemusten, varhaisen hoidon vaikutusten tai ennaltaehkäisevien toimintamallien näkökulmasta.
Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä tarkastellaan polven ristisidettä, ristiside vammoja, liikuntavamman ensiapua ennen sairaalahoitoa sekä ristisidevammojen diagnostiikkaa ja testausmenetelmiä. Opinnäytetyön menetelmänä oli kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsausta ohjaavat tutkimuskysymykset ovat: minkälaista ensiapua polven ristisidevamman saanut urheilija tarvitse ennen sairaalahoitoa? ja mitä kuuluu akuutin polvivamman ensiapuun?
Kirjallisuuskatsaus kokoaa aiheeseen liittyvää aiempaa tutkimustietoa, jotka ovat julkaistu vuosien 2013-2025 aikana. Tutkimustietoa haettiin sähköisistä tietokannoista Medic, Julkari, Finna, Pubmed ja Cinahl. Tiedonhakua ohjasi tarkat sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitu (8) tutkimusta, joista puolet oli suomalaisia ja puolet englanninkielisiä. Julkaisut analysoitiin sisällönanalyysillä, käyttäen teemoittelua.
Kirjallisuuskatsauksen keskeiset tulokset osoittavat, että polven eturistisidevamman (ACL) ensiapu perustuu vamman tunnistamiseen, kivunlievitykseen, turvotuksen hallintaan ja liiallisen rasituksen välttämiseen. Kliininen ensiarvio, kuten polven liikkuvuuden ja stabiliteetin arviointi on keskeistä vamman laadun ja hoitotarpeen määrittämisessä. Lisäksi potilaan psyykkinen tuki ja selkeä ohjeistus vahvistavat hoidon luotettavuutta ja turvallisuutta.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella polven eturistisidevamman (ACL) ensiapu edellyttää kokonaisvaltaista, systemaattista ja potilaslähtöistä lähestymistapaa. Jatkossa aihetta voi tutkia myös urheilijoiden kokemusten, varhaisen hoidon vaikutusten tai ennaltaehkäisevien toimintamallien näkökulmasta.
