Yhteisöt diakoniatyön asiakkaiden sosiaalisen pääoman lähteinä
Lagerblom, Jukka (2025)
Lagerblom, Jukka
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730352
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella yhteisöjen merkitystä diakoniatyön asiakkaiden sosiaalisen pääoman lähteinä. Työn toimeksiantajana toimi Helsingin seurakuntien yhteinen diakoniatyö, ja sen tavoitteena oli tuottaa tietoa yhteisöllisen toiminnan kehittämiseksi seurakuntien diakoniatyössä. Työ hyödyttää diakoniatyöntekijöitä, seurakuntia ja muita toimijoita, jotka pyrkivät vahvistamaan ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia.
Tutkimuskysymyksenä on: Miten diakonian asiakkaat kokevat seurakunnissa tehdyn työn tukevan sosiaalista pääomaa. Millaiselle yhteisölliselle toiminnalle on diakoniatyön asiakkaiden näkökulmasta tarvetta. Teoreettinen viitekehys pohjautui sosiaalisen pääoman, osallisuuden, yhteisöllisyyden ja voimaantumisen käsitteisiin. Viitekehyksen taustalla olivat muun muassa Robert Putnamin, James Colemanin ja Pierre Bourdieun teoriat.
Tutkimus toteutettiin laadullisena teemahaastatteluna, ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Analyysin teemat, kuten luottamus, verkostot, yhteenkuuluvuus ja vastavuoroisuus, liittivät empiirisen aineiston sosiaalisen pääoman ulottuvuuksiin.
Tulokset osoittivat, että diakoniatyön asiakkaat pitävät yhteisöllistä toimintaa merkittävänä sekä arjen konkreettisessa tuessa että henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamisessa. Luottamus, osallisuus ja verkostot näyttäytyivät keskeisinä sosiaalisen pääoman vahvistajina. Diakoniatyö toimii paitsi välittömänä apuna myös yhteisöllisyyden ja toimijuuden mahdollistajana.
Johtopäätösten mukaan seurakunnilla on vahva potentiaali lisätä sosiaalista pääomaa tarjoamalla saavutettavia ja osallistavia yhteisöjä. Yhteisöjen muodostamisen kannalta oleellista ovat avoimet ovet ja kohtaamisia tukevat tilaresurssit. Kehittämisehdotuksina esitetään jalkautuvan työn lisäämistä, seurakuntalaisten osallistamista toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen, sekä yhteisöllisten toimintamuotojen, kuten yhteisruokailujen ja vapaaehtoistyön, vahvistamista.
Tutkimuskysymyksenä on: Miten diakonian asiakkaat kokevat seurakunnissa tehdyn työn tukevan sosiaalista pääomaa. Millaiselle yhteisölliselle toiminnalle on diakoniatyön asiakkaiden näkökulmasta tarvetta. Teoreettinen viitekehys pohjautui sosiaalisen pääoman, osallisuuden, yhteisöllisyyden ja voimaantumisen käsitteisiin. Viitekehyksen taustalla olivat muun muassa Robert Putnamin, James Colemanin ja Pierre Bourdieun teoriat.
Tutkimus toteutettiin laadullisena teemahaastatteluna, ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Analyysin teemat, kuten luottamus, verkostot, yhteenkuuluvuus ja vastavuoroisuus, liittivät empiirisen aineiston sosiaalisen pääoman ulottuvuuksiin.
Tulokset osoittivat, että diakoniatyön asiakkaat pitävät yhteisöllistä toimintaa merkittävänä sekä arjen konkreettisessa tuessa että henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamisessa. Luottamus, osallisuus ja verkostot näyttäytyivät keskeisinä sosiaalisen pääoman vahvistajina. Diakoniatyö toimii paitsi välittömänä apuna myös yhteisöllisyyden ja toimijuuden mahdollistajana.
Johtopäätösten mukaan seurakunnilla on vahva potentiaali lisätä sosiaalista pääomaa tarjoamalla saavutettavia ja osallistavia yhteisöjä. Yhteisöjen muodostamisen kannalta oleellista ovat avoimet ovet ja kohtaamisia tukevat tilaresurssit. Kehittämisehdotuksina esitetään jalkautuvan työn lisäämistä, seurakuntalaisten osallistamista toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen, sekä yhteisöllisten toimintamuotojen, kuten yhteisruokailujen ja vapaaehtoistyön, vahvistamista.
