Opas sotaa paenneiden lasten traumainformoituun kohtaamiseen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää opas sotaa paenneiden lasten traumainformoituun kohtaamiseen Kulttuuriyhdistämö Interkultille (Kassandra ry), joka toimii maahanmuuttajien ja kantaväestön kulttuurienvälisen ymmärryksen edistäjänä. Työn tavoitteena oli lisätä Interkultin työntekijöiden tietämystä lasten traumaattisista kokemuksista ja tukea heidän valmiuksiaan kohdata sotaa paenneita lapsia sensitiivisesti ja turvallisesti. Hyödynsaajana on toimeksiantajaorganisaatio Interkult, sekä sen kautta laajemmin traumatisoituneita lapsia kohtaavat yhteisöt.

Työ toteutettiin työelämälähtöisenä toiminnallisena opinnäytetyönä ja kehittämistyönä, jonka tuloksena syntyi opas Kulttuuriyhdistämö Interkultin käyttöön. Menetelmä mahdollisti teoreettisen tiedon ja työelämästä saadun palautteen yhdistämisen konkreettiseksi tuotokseksi. Kehittämistyön tuloksena syntyi selkeä ja helposti käytettävä opas, joka tarjoaa tietoa trauman vaikutuksista lapseen sekä konkreettisia toimintatapoja lapsen kohtaamiseen ja tukemiseen. Työn tietoperusta rakentui pakolaisuuden, mielenter-veyshaasteiden, trauman ja traumainformoidun työotteen keskeisistä käsitteistä. Erityistä huomiota kiinnitettiin lapsuusajan traumaattisiin kokemuksiin. Lisäksi oppaan viitekehys pohjautui erityisesti HOPE-orientaatioon ja HEARTS-malliin, jotka korostavat myötätuntoista vuorovaikutusta ja turvallisuuden tunteen rakentamista.

Oppaan arvioimiseksi toteutettiin sähköinen kysely Interkultin ohjaajille. Vastauksia saatiin kuudelta kahdeksasta ohjaajasta (vastausprosentti 75 %). Tulosten mukaan opas koettiin erittäin hyödylliseksi, selkeäksi ja helposti sovellettavaksi käytäntöön. Erityistä kiitosta saivat oppaan konkreettiset esimerkit, turvallisuuden korostaminen ja reflektointia tukevat tehtävät. Opinnäytetyö osoitti, että traumainformoidun työotteen vahvistaminen on merkityksellistä ohjaajien työssä ja lasten hyvinvoinnin tukemisessa. Opas tarjoaa konkreettisen välineen Interkultin toiminnan kehittämiseen ja sitä voidaan soveltaa myös muissa lasten ja nuorten parissa toimivissa ympäristöissä.

Jatkokehittämisen kannalta olisi hyödyllistä tutkia, miten opasta voitaisiin hyödyntää laajemmin eri toimintaympäristöissä, kuten kouluissa, nuorisotyössä tai vastaanottokeskuksissa. Myös ohjaajien toiminnan seuraaminen ja kokemusten kuuleminen oppaan käytön jälkeen voisi tarjota arvokasta tietoa sen vaikuttavuudesta ja siitä, miten traumainformoitua työotetta voitaisiin edelleen vahvistaa lasten ja nuorten parissa tehtävässä työssä.

Asiasanat: traumainformoitu työote, sotapakolaisuus, lapsuus, trauma