Omaohjaajana lastensuojelussa: kiintymyssuhteen tukeminen lastensuojelulaitoksessa
Herttuainen, Elina (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131127
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131127
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata tutkittua ajantasaista tietoa kiintymyssuhteista ja omaohjaajuudesta lastensuojelussa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa, miten omaohjaaja voi tukea lastensuojelulaitoksessa lapsen kiintymysuhdetta.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sekä suomenkielisiä että englanninkielisiä julkaisuja vuosilta 2015-2024. Julkaisut analysoitiin teemoittelun avulla.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tukea omaohjaajan työnkuvan tarkentumista lastensuojelulaitoksessa ja sitä kautta selkeyttää arjessa tehtävää käytännön työtä lastensuojelulaitoksessa. Omaohjaajan työnkuvan selkeyttäminen ja työtehtävien läpikäyminen ovat olleet tavoitteena opinnäytetyön työelämäkumppanina toimivassa lastensuojelulaitoksessa.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten pohjalta löydettiin keinoja, joilla omaohjaaja voi tukea hänen ja nuoren suhdetta ja lisäksi nuoren ja hänen vanhempansa suhdetta. Lisäksi tulosten myötä saatiin esille mitkä lastensuojelulaitoksessa voivat toimia korjaavina tekijöinä kiintymyssuhteelle ja vastaavasti, mitkä seikat voivat vaurioittaa kiintymyssuhdetta. Omaohjaajan keinoja tukea kiintymysssuhteita ovat esimerkiksi lapsen yksiköllinen huomioiminen, trauman merkityksen ymmärtäminen ja lapsen osallistaminen laitoksen arkeen. Omaohjaajatyöskentely itsessään on myös jo yksi lastensuojelulaitoksissa käytössä oleva menetelmä, jolla tuetaan kiintymyssuhdetta. Systeemisen toimintamallin omaksuminen osaksi lastensuojelulaitoksessa tehtävää työtä tukee lapsen ja hänen vanhempansa kiintymyssuhdetta. Korjaavina tekijöinä kiintymyssuhteelle ovat mm. pysyvyys ja ennakoitavuus ja pitkät sijoitukset. Toisaalta vaurioittavia tekijöitä voivat olla useat lyhyet sijoitukset, vaihtuvat sijoituspaikat sekä henkilökunnan vaihtuvuus.
Myös monitoimijuudella ja avoimella yhteistyöllä on merkitys lapsen kiintymyssuhteelle. Monitoimijuus voi tarkoittaa esimerkiksi eri viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Erityisesti korostuu lastensuojelun ja terveydenhuollon yhteistyö.
Kehityskohteena esiin nousi se millaisiin teemoihin omaohjaajuudessa tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Tulevaisuudessa olisi tarvetta tutkimuksen lisäämiselle kiintymyssuhteista ja suhdeperustaisen työn vaikutuksista. The aim of this thesis was to compile and describe up-to-date knowledge about attachment relationships and personal instructor practice in child protection. The purpose was to determine how a personal instructor can support a child’s attachment relationship in institutional foster care.
The method used was a descriptive literature review. In this thesis, both Finnish and English studies from the years 2015–2024 were examined. The studies were analysed by using thematic analysis.
The purpose of this thesis was to clarify a personal instructor’s role in institutional foster care and through that to clarify the practical everyday work of a personal instructor in institutional foster care. The working life partner of this thesis has had a goal to clarify the role and tasks of a personal instructor.
Based on the literature review’s findings several ways were identified how a personal instructor can support his/hers relationship with a child but also how he/she can support the relationship of the child and child’s parent. Also factors that can either harm or repair the attachment relationship were studied. Methods of supporting an attachment relationship are for example giving individual attention to the child, understanding the significance of trauma and involving the child in the daily life of the foster care institution.
The systemic model is one way to support the attachment relationship of a child and a child’s parent. For example stability, predictability, and long-term placements are ways to repair the attachment relationships. On the other hand short-time placements or multiple different placements can damage the attachment relationship.
Open cooperation and multi-agency work can also support a child’s attachment relationship. Especially cooperation between the foster care institution and health care is important.
An idea for a future area of development is to conduct more research on attachment relationships and the effects of relationship-based work.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sekä suomenkielisiä että englanninkielisiä julkaisuja vuosilta 2015-2024. Julkaisut analysoitiin teemoittelun avulla.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tukea omaohjaajan työnkuvan tarkentumista lastensuojelulaitoksessa ja sitä kautta selkeyttää arjessa tehtävää käytännön työtä lastensuojelulaitoksessa. Omaohjaajan työnkuvan selkeyttäminen ja työtehtävien läpikäyminen ovat olleet tavoitteena opinnäytetyön työelämäkumppanina toimivassa lastensuojelulaitoksessa.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten pohjalta löydettiin keinoja, joilla omaohjaaja voi tukea hänen ja nuoren suhdetta ja lisäksi nuoren ja hänen vanhempansa suhdetta. Lisäksi tulosten myötä saatiin esille mitkä lastensuojelulaitoksessa voivat toimia korjaavina tekijöinä kiintymyssuhteelle ja vastaavasti, mitkä seikat voivat vaurioittaa kiintymyssuhdetta. Omaohjaajan keinoja tukea kiintymysssuhteita ovat esimerkiksi lapsen yksiköllinen huomioiminen, trauman merkityksen ymmärtäminen ja lapsen osallistaminen laitoksen arkeen. Omaohjaajatyöskentely itsessään on myös jo yksi lastensuojelulaitoksissa käytössä oleva menetelmä, jolla tuetaan kiintymyssuhdetta. Systeemisen toimintamallin omaksuminen osaksi lastensuojelulaitoksessa tehtävää työtä tukee lapsen ja hänen vanhempansa kiintymyssuhdetta. Korjaavina tekijöinä kiintymyssuhteelle ovat mm. pysyvyys ja ennakoitavuus ja pitkät sijoitukset. Toisaalta vaurioittavia tekijöitä voivat olla useat lyhyet sijoitukset, vaihtuvat sijoituspaikat sekä henkilökunnan vaihtuvuus.
Myös monitoimijuudella ja avoimella yhteistyöllä on merkitys lapsen kiintymyssuhteelle. Monitoimijuus voi tarkoittaa esimerkiksi eri viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Erityisesti korostuu lastensuojelun ja terveydenhuollon yhteistyö.
Kehityskohteena esiin nousi se millaisiin teemoihin omaohjaajuudessa tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Tulevaisuudessa olisi tarvetta tutkimuksen lisäämiselle kiintymyssuhteista ja suhdeperustaisen työn vaikutuksista.
The method used was a descriptive literature review. In this thesis, both Finnish and English studies from the years 2015–2024 were examined. The studies were analysed by using thematic analysis.
The purpose of this thesis was to clarify a personal instructor’s role in institutional foster care and through that to clarify the practical everyday work of a personal instructor in institutional foster care. The working life partner of this thesis has had a goal to clarify the role and tasks of a personal instructor.
Based on the literature review’s findings several ways were identified how a personal instructor can support his/hers relationship with a child but also how he/she can support the relationship of the child and child’s parent. Also factors that can either harm or repair the attachment relationship were studied. Methods of supporting an attachment relationship are for example giving individual attention to the child, understanding the significance of trauma and involving the child in the daily life of the foster care institution.
The systemic model is one way to support the attachment relationship of a child and a child’s parent. For example stability, predictability, and long-term placements are ways to repair the attachment relationships. On the other hand short-time placements or multiple different placements can damage the attachment relationship.
Open cooperation and multi-agency work can also support a child’s attachment relationship. Especially cooperation between the foster care institution and health care is important.
An idea for a future area of development is to conduct more research on attachment relationships and the effects of relationship-based work.