Työhyvinvoinnin kehittäminen ja tukeminen : Hoitokoti A Oy ja Hoitokoti B Oy
Lampinen, Marika (2025)
Lampinen, Marika
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120231630
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120231630
Tiivistelmä
Sote-alan tulevaisuuden työvoimatarpeiden turvaaminen edellyttää monipuolisia toi-menpiteitä, jotka vastaavat henkilöstön osaamiseen, riittävyyteen ja työhyvinvointiin liit-tyviin haasteisiin. Vanhuspalveluissa työskentelevien työhyvinvointi on ollut pitkään heikentynyt: työnimu ja kokemus omasta työkyvystä ovat laskeneet, ja työuupumusoi-reet lisääntyneet. Vaikka esimieheltä saadun tuen, luottamuksen ja reilun kohtelun koe-taan pysyneen ennallaan, erityisesti nuoremmat työntekijät raportoivat heikompaa työ-nimua, enemmän uupumusoireita ja kokemusta työssä tylsistymisestä. Nämä havainnot korostavat tarvetta kehittää johtamista, työn organisointia ja työhyvinvointia tukevia ra-kenteita.
Opinnäyteyön tarkoituksena oli selvittää Hoitokoti A ja Hoitokoti B henkilökunnan ko-kemuksia työhyvinvoinnin nykytilasta ja aloittaa työhyvinvointisuunnitelman päivitys-prosessi. Tavoitteena oli kerätä ja tuottaa tietoa työhyvinvointisuunnitelman päivittä-miseksi, jotta saadaan aikaan toimiva työhyvinvointisuunnitelma työntekijöiden työssä jaksamiseen sekä tukemaan johtamista ja esimiestyötä.
Tulosten perusteella henkilöstö koki työhyvinvoinnin kokonaisuudessaan hyväksi. Keskeisinä kehittämisen tarpeita nousi esiin muun muassa työilmapiirin kehittäminen, kommunikaation parantaminen sekä työvuorojen suunnittelu ja kehittäminen. Jatkotut-kimuksessa voitaisiin tarkastella työhyvinvointisuunnitelman käyttöönoton vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin, työtyytyväisyyteen ja jaksamiseen.
Opinnäyteyön tarkoituksena oli selvittää Hoitokoti A ja Hoitokoti B henkilökunnan ko-kemuksia työhyvinvoinnin nykytilasta ja aloittaa työhyvinvointisuunnitelman päivitys-prosessi. Tavoitteena oli kerätä ja tuottaa tietoa työhyvinvointisuunnitelman päivittä-miseksi, jotta saadaan aikaan toimiva työhyvinvointisuunnitelma työntekijöiden työssä jaksamiseen sekä tukemaan johtamista ja esimiestyötä.
Tulosten perusteella henkilöstö koki työhyvinvoinnin kokonaisuudessaan hyväksi. Keskeisinä kehittämisen tarpeita nousi esiin muun muassa työilmapiirin kehittäminen, kommunikaation parantaminen sekä työvuorojen suunnittelu ja kehittäminen. Jatkotut-kimuksessa voitaisiin tarkastella työhyvinvointisuunnitelman käyttöönoton vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin, työtyytyväisyyteen ja jaksamiseen.
