400 m ja 400 m aitojen urheilijoiden kuormituksen ja palautumisen seurantamenetelmien kartoittaminen

Abstract

Urheilijan kehittyminen perustuu siihen, että urheilijan kokema kuormitus päivän aikana on tasapainossa palautumisen kanssa. Tämän takia on tärkeää seurata palautumista ja kuormitusta erilaisilla seurantamenetelmillä. Aikaisemmista kehityspalautteista on tullut ilmi se, että urheilijoiden mielestä palautumisen ja kuormituksen seurantamenetelmät ovat liian hankalia ja työläitä käyttää. Tämä voi estää urheilijoita saavuttamaan parasta mahdollista suorituskykyä.

Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimii Varalan Urheiluopisto. Opinnäytetyö liittyy osaksi Ratakierroksin TKI-hankkeeseen, jossa Varalan Urheiluopisto on mukana. Hankkeen tavoitteena on rakentaa parempaa ratakierroksen maajoukkuetoimintaa ja arkivalmennusta Tampereelle. Hankkeessa kehitetään 400 m ja 400 m aitajuoksun valmennus- ja asiantuntijatoimintaa, joka auttaa maajoukkuetoimintaa ja Tampereen yleisurheilukeskuksen arkitoimintaa sekä kehitetään harjoittelun ja kehittymisen seurantamenetelmiä sekä yhdenmukaistetaan lajin testausjärjestelmää valtakunnallisesti.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa kuormituksen ja palautumisen seurantamenetelmiä, joita 400 m ja 400 m aitajuoksijat käyttävät. Tavoitteena on selvittää miten urheilijat seuraavat omaa palautumista ja kuormitusta, sekä arvioida seurantamenetelmien hyödyllisyyttä ja yleisyyttä. Opinnäytetyön avulla pyritään tuottamaan tietoa myös siitä, mitkä seurantamenetelmät ovat käytössä, kuinka tehokkaina urheilijat kokevat ne ja miten niitä voitaisiin parantaa. Lisäksi opinnäytetyössä pohditaan, miten saisimme urheilijat seuraamaan enemmän omaa kuormitusta ja palautumista seurantamenetelmien avulla.

Opinnäytetyö on tutkimuksellisen, määrällinen opinnäytetyö eli kvantatiivinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä toimii webropol-kysely, jonka avulla pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millaisia kuormituksen ja palautumisen seurantamenetelmiä urheilijoilla on käytössä? Miten urheilijat seuraavat omaa kuormitustaan ja palautumistaan? Kuinka hyödyllisinä urheilijat kokevat kuormituksen ja palautumisen seurantamenetelmät? Kuinka yleistä kuormituksen ja palautumisen seuranta on? Mitä parannuksia urheilijat haluaisivat seurantamenetelmiin? Mitkä tekijät voisivat kannustaa urheilijoita seuraamaan kuormitustaan ja palautumistaan säännöllisesti? Opinnäytetyön kohderyhmänä toimii 400 m ja 400 m aitojen nuorten ja aikuisten maajoukkue tason urheilijat, joille kysely lähetettiin.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kuormituksen ja palautumisen seuranta on yleisessä käytössä 400 m ja 400 m aitojen urheilijoilla. Seurantamenetelmien yleisyys ja koettu hyödyllisyys osoitti sen, että urheilijat kokevat menetelmiä tärkeinä harjoittelun ja kehittymisen kannalta. Kyselyn tulokset korostivat erityisesti sitä, että urheilijat hyödyntävät paljon erilaisia teknologisia välineitä, kuten urheilukelloja ja sovelluksia. Urheilijat tarvitsivat parannuksia ja apua suorituskykytestien saatavuudessa sekä tiedon saamisessa. Tekijät, jotka kannustivat urheilijoita seurantamenetelmien seurannassa, oli kehittymisen halu, tiedon saaminen ja helppokäyttöisyys.

Tutkimuksen heikkoutena voidaan pitää suhteellisen pientä otoskokoa (13 vastaajaa), mikä rajoittaa tulosten yleistettävyyttä. Webropol-kyselyn avulla kerätty aineisto oli selkeä ja analysoitavissa. Osa avoimista kysymyksistä tuotti melko vähän analysoitavaa, mikä supisti laadullisen aineiston syvyyttä. Otoksen laatu on kuitenkin hyvä, sillä vastaajat edustavat kohderyhmää eli 400 m ja 400 m aitajuoksijoita. Jatkotutkimuksissa voitaisiin tarkastella kehittämistarpeita, jotka olivat testien säännöllisyys ja tiedon lisääntyminen.