Palautteen merkitys päivittäisjohtamisessa
Lappalainen, Teemu (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120332144
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120332144
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia palautteen merkitystä ja toimivuutta päivittäisjohtamisessa suomalaisen pörssiyhtiön tytäryhtiössä, jolla on useita toimipisteitä eri puolilla Suomea. Tutkimuksen taustalla oli yrityksessä toteutettu valmennuskeskusteluiden käytäntöjen uudistus, jonka toimivuutta tarkasteltiin sekä esihenkilöiden että työntekijöiden näkökulmasta. Lisäksi selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat palautteen täytäntöönpanoon ja sen hyödyntämiseen arjen työssä.
Teoreettinen viitekehys rakentui päivittäisjohtamisen, esihenkilötyön, palautteen ja valmennuskeskusteluiden tarkastelulle. Empiirinen osuus toteutettiin sähköpostitse lähetetyllä kyselytutkimuksella, joka kohdistettiin erikseen työntekijöille ja esihenkilöille. Kyselyssä arvioitiin työn edellytyksiä, päivittäisjohtamisen toteutumista, valmennuskeskusteluiden toimivuutta sekä tunteiden esiintymistä työpaikalla.
Tulokset osoittivat, että esihenkilöiden antaman palautteen määrällä oli suora yhteys työntekijöiden kokemuksiin työn edellytysten paranemisesta. Työntekijät kokivat päivittäisjohtamisen laadun paranevan palaut-teen lisääntyessä ja toivoivat jatkuvaa palautetta työnsä kehittämiseksi. Valmennuskeskusteluiden onnistumiseen vaikutti merkittävästi esihenkilön valmistautuminen, ja liiallinen keskittyminen tuloslukuihin heikensi keskusteluiden koettua hyödyllisyyttä. Lisäksi havaittiin, että työntekijät kaipasivat tukea palautteen saamisen jälkeen, ja heidän kokema tunnekirjo oli laajempi kuin esihenkilöiden.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että palautteen määrä ja laatu ovat keskeisiä päivittäisjohtamisen onnistumisessa. Säännölliset ja hyvin valmistellut valmennuskeskustelut tukevat työntekijöiden arkea ja vahvistavat palautekulttuuria, mikä korostaa esihenkilön roolia palautteen antajana ja tunteiden huomioijana. This thesis examines the effectiveness of feedback in day-to-day leadership in a Finnish subsidiary of a publicly listed company that operates nationwide. The study was initiated as a result of the reform of coaching discussion practices in the organization. The aim was to evaluate their functionality from the perspective of supervisor and employees. In addition, the research analyzed factors that influence the implementation of feedback in everyday work practices.
The theoretical framework is intended to support the research objectives and it focuses on day-to-day leadership, supervisory work, feedback theories, and attitudes toward feedback. Coaching discussions were identified as a central element that influences leadership effectiveness. The empirical study was conducted through separate email surveys for employees and supervisors. The surveys include self assessments of working conditions, the practice of day-to-day leadership, the functionality of coaching discussions, and emotions in the workplace. Both groups also evaluated each other across these themes.
The findings reveal a direct correlation between the amount of feedback provided by supervisors and employees' perceptions of improved working conditions. Employees reported that increased feedback enhances the quality of daily leadership. They expressed a need for continuous feedback to improve their work performance. The success of the coaching discussions is strongly linked to supervisors' preparation work, which influences both their perceived usefulness of the discussions and employees' sense of receiving sufficient support. Conversely, excessive focus on performance metrics leads to dissatisfaction and a sense of repetition. Employees also reported experiencing a broader range of positive and negative emotions than their supervisors. Many expressed a need for support after receiving feedback, although the form of such support remains unspecified.
In conclusion, the study demonstrates that both the quantity and quality of feedback are critical for effective day-to-day leadership. Regular, well-prepared coaching discussions strengthen the feedback culture and support the employees' everyday work. These discussions highlight the importance of supervisors' roles in providing feedback and acknowledging workplace emotions.
Teoreettinen viitekehys rakentui päivittäisjohtamisen, esihenkilötyön, palautteen ja valmennuskeskusteluiden tarkastelulle. Empiirinen osuus toteutettiin sähköpostitse lähetetyllä kyselytutkimuksella, joka kohdistettiin erikseen työntekijöille ja esihenkilöille. Kyselyssä arvioitiin työn edellytyksiä, päivittäisjohtamisen toteutumista, valmennuskeskusteluiden toimivuutta sekä tunteiden esiintymistä työpaikalla.
Tulokset osoittivat, että esihenkilöiden antaman palautteen määrällä oli suora yhteys työntekijöiden kokemuksiin työn edellytysten paranemisesta. Työntekijät kokivat päivittäisjohtamisen laadun paranevan palaut-teen lisääntyessä ja toivoivat jatkuvaa palautetta työnsä kehittämiseksi. Valmennuskeskusteluiden onnistumiseen vaikutti merkittävästi esihenkilön valmistautuminen, ja liiallinen keskittyminen tuloslukuihin heikensi keskusteluiden koettua hyödyllisyyttä. Lisäksi havaittiin, että työntekijät kaipasivat tukea palautteen saamisen jälkeen, ja heidän kokema tunnekirjo oli laajempi kuin esihenkilöiden.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että palautteen määrä ja laatu ovat keskeisiä päivittäisjohtamisen onnistumisessa. Säännölliset ja hyvin valmistellut valmennuskeskustelut tukevat työntekijöiden arkea ja vahvistavat palautekulttuuria, mikä korostaa esihenkilön roolia palautteen antajana ja tunteiden huomioijana.
The theoretical framework is intended to support the research objectives and it focuses on day-to-day leadership, supervisory work, feedback theories, and attitudes toward feedback. Coaching discussions were identified as a central element that influences leadership effectiveness. The empirical study was conducted through separate email surveys for employees and supervisors. The surveys include self assessments of working conditions, the practice of day-to-day leadership, the functionality of coaching discussions, and emotions in the workplace. Both groups also evaluated each other across these themes.
The findings reveal a direct correlation between the amount of feedback provided by supervisors and employees' perceptions of improved working conditions. Employees reported that increased feedback enhances the quality of daily leadership. They expressed a need for continuous feedback to improve their work performance. The success of the coaching discussions is strongly linked to supervisors' preparation work, which influences both their perceived usefulness of the discussions and employees' sense of receiving sufficient support. Conversely, excessive focus on performance metrics leads to dissatisfaction and a sense of repetition. Employees also reported experiencing a broader range of positive and negative emotions than their supervisors. Many expressed a need for support after receiving feedback, although the form of such support remains unspecified.
In conclusion, the study demonstrates that both the quantity and quality of feedback are critical for effective day-to-day leadership. Regular, well-prepared coaching discussions strengthen the feedback culture and support the employees' everyday work. These discussions highlight the importance of supervisors' roles in providing feedback and acknowledging workplace emotions.