Henkilöstökulujen ennustemalli Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle
Kähkönen, Esko (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432426
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432426
Tiivistelmä
Vuoden 2023 alussa tapahtunut siirtymä yhdisti ennen kuntien järjestämisvastuulla olleet sosiaali- ja terveyspalvelut 21 itsehallinnolliseksi hyvinvointialueeksi. Jokaisen hyvinvointialueen on kyettävä järjestämään niille asetetut velvoitteet valtion maksamalla rahoituksella. Hyvinvointialueet työllistävät yhteensä noin 230 000 henkilöä, josta Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen osuus on noin 8 000 palkansaajaa. Henkilöstökulujen osuus hyvinvointialueiden kuluista on noin 50 prosenttia.
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle henkilöstökulujen ja henkilötyövuosien ennustemalli, jota pystytään hyödyntämään talousarvion ja henkilöstöresurssien suunnittelussa. Ennustemallissa on hyödynnetty HR-ohjelmasta saatavaa henkilöstödataa, hyvinvointialan virka- ja työehtosopimuksia, sekä hyvinvointialueella käytössä olevia paikallisia sopimuksia dokumenttianalyysin keinoin. Ennustemallin päivittäminen tapahtuu toistaiseksi osin manuaalisten raporttiajojen kautta, mutta jatkokehityksessä on osan työvaiheiden korvaaminen automatisoidun tiedonhaun kautta.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että henkilöstökulujen ja henkilötyövuosien muuttujien joukko on todella runsas, jonka takia jatkuva seuranta on välttämätöntä ja tarkkaan ennusteeseen pääsy on haastavaa. Olennaisten muuttujien löytämisellä ja tulevien muutosten ennakoinnilla voidaan kuitenkin päästä riittävään tarkkuuteen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle henkilöstökulujen ja henkilötyövuosien ennustemalli, jota pystytään hyödyntämään talousarvion ja henkilöstöresurssien suunnittelussa. Ennustemallissa on hyödynnetty HR-ohjelmasta saatavaa henkilöstödataa, hyvinvointialan virka- ja työehtosopimuksia, sekä hyvinvointialueella käytössä olevia paikallisia sopimuksia dokumenttianalyysin keinoin. Ennustemallin päivittäminen tapahtuu toistaiseksi osin manuaalisten raporttiajojen kautta, mutta jatkokehityksessä on osan työvaiheiden korvaaminen automatisoidun tiedonhaun kautta.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että henkilöstökulujen ja henkilötyövuosien muuttujien joukko on todella runsas, jonka takia jatkuva seuranta on välttämätöntä ja tarkkaan ennusteeseen pääsy on haastavaa. Olennaisten muuttujien löytämisellä ja tulevien muutosten ennakoinnilla voidaan kuitenkin päästä riittävään tarkkuuteen.