SÄHKÖISEN OMATERVEYSPALVELUN TARJOAMA TUKI OMAHOIDOSSA : Diabetesta sairastavien asiakkaiden kokemuksia

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille diabetesasiakkaan kokemus saadusta ohjauksesta ja tuesta sähköisessä omaterveyspalvelussa. Pyrimme tuomaan esille asiakkaan näkökulmasta tehokkaimmat omahoidon tuen keinot ja kehittämiskohteet, joiden avulla voidaan tukea asiakkaan omahoitoon sitoutumista omaterveyspalvelussa.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Aineiston keruuna käytettiin teemahaastattelua, jotka tehtiin kolmelle haastateltavalle. Kerätty teemahaastatteluaineisto litteroitiin ja saadut tulokset muodostettiin induktiivisella sisällön analyysillä

Tuloksissa omahoitoon motivoiviksi ja sitouttaviksi tekijöiksi koettiin sairaanhoitajan nopea reagointi asiakkaan tarpeisiin sekä rakentava hoidonarviointi ja palaute. Kuulluksi tuleminen toimii paremmin sähköisen asioinnin avulla kuin suusanallisesti toteutettuna. Sähköinen itseilmaisu tuotti hankaluuksia. Vastuun omasta terveydentilasta nähtiin siirtyvän sähköisen omahoidon myötä yhä enemmän asiakkaalle itselleen. Haastateltavien kehitysideat liittyivät omahoitosuunnitelmaan, johon haluttiin tarkempaa määrittelyä ja ohjeistusta.

Koemme, että omaterveyspalvelu on toimiva ennaltaehkäisevänä ja ylläpitävänä tuenmuotona. Asiakkaan oman terveydentilan konkreettinen hahmottaminen sähköisen asioinnin keinoin luo lisämotivaatioita omahoitoon. Tärkeimpiä asiakkaiden näkökulmia ovat kuulluksi tuleminen, asiakkaan tarpeiden täyttyminen, matala kynnys ottaa yhteyttä hoitajaan sekä mahdollisuus kommunikointiin.

The purpose of this thesis was to explore the experiences of diabetics related to guidance and support provided through electronic healthcare services. The aim was to introduce the most effective means of support for self-care and highlight development targets to support clients’ commitment to self-care through electronic healthcare services.

A qualitative approach was used in this study and the data was collected by using focused interviews among three clients. The data was transcribed and analysed using inductive content analysis.

According to the results, factors that increase motivation and commitment to self-care are the nurse’s quick response to the client’s needs, constructive assessment of care and feedback. Being heard was found to be more effective through electronic services than in verbal context. However, self-expression through electronic media caused difficulties. It also became evident that by using electronic services in self-care, the responsibility for one’s own health shifts towards the client. According to client feedback, self-care plans should be more detailed and there should be more guidance available.

Electronic healthcare services are important forms of support both in preventive health care and in self-care. Becoming concretely aware of one’s own health through electronic healthcare services brings additional motivation to self-care. Key factors from the client’s perspective are being heard, fulfilment of client’s needs, low threshold to contact the nurse and possibility for communication.