Digitaaliset terveyspalvelut sairaanhoitajan vastaanotolla
Linna, Sanni (2025)
Linna, Sanni
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432367
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432367
Tiivistelmä
Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto pyrkii vastaamaan kasvaneeseen hoidon tarpeeseen. Hoitotyötä
pyritään tehostamaan ja hoitoon pääsyä nopeuttamaan. Digitalisaation myötä myös sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita yritetään ratkaista digitaalisten palveluiden avulla. Tutkimusten mukaan digitaalisia menetelmiä on otettu jonkin verran käyttöön ja niistä on nähty hyötyjä. On kuitenkin todettu, että aiheen jatkuvan muutoksen vuoksi ajantasaista tietoa on rajallisesti saatavilla, eikä tutkimustietoa ole niin monesta
näkökulmasta kuin olisi tarve. Vähäisen tutkimustiedon myötä koetaan myös, että palveluiden kehittäminen hidastuu.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaisia erilaisia digitaalisia menetelmiä sairaanhoitaja käyttää
vastaanottotyössä. Lisäksi tarkastellaan, miten digitaalisten terveyspalveluiden käyttö muuttaa sairaanhoitajan työtä. Aihe rajautuu sen laajuuden vuoksi pelkästään vuorovaikutukseen perustuviin palveluihin eli
opinnäytetyössä ei käsitellä robotiikkaa, tekoälyä tai muita vastaavia teknologian välineitä.
Opinnäytetyön metodi on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyön tavoitteena on koota ja tuottaa ajantasaista tietoa sairaanhoitotyön digitaalisista menetelmistä. Tulokset ovat hyödynnettävissä niin sairaanhoitajan ammatissa työskenteleville kuin terveyspalveluiden kehittäjille. Opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan käyttää palveluiden suunnittelussa ja digitaalisten ratkaisuiden käytön suunnittelussa. Tulokset ovat
tärkeitä myös tulevaisuuden kannalta, sillä ne voivat tuoda esiin uusia jatkotutkimusideoita.
Opinnäytetyön tulosten perusteella terveydenhuollossa on käytössä erilaisia digitaalisia palveluita. Yleisimpiä ovat ei-reaaliaikaiset palvelut, kuten sähköpostit ja viestialustat. Yhä enenevissä määrin käytössä ovat
myös videovastaanotot sekä etenkin pitkäaikaissairauksien hoidossa hyödynnettävät digitaaliset hoitoympäristöt. Uudet menetelmät muuttavat sairaanhoitajan työtä ja työnkuvaa. Digitaalisilla palveluilla nähdään
monia positiivisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia, mutta myös kehityskohtia nostetaan esille.
Johtopäätöksinä todetaan, että digitaalisten palveluiden käyttö on osa sairaanhoitotyön arkipäivää. Digitaalisten palveluiden käyttö edellyttää uudenlaista osaamista, minkä vuoksi koulutusta alalla on kehitettävä.
Toisaalta digitaalisten palveluiden käyttö ei ole valtakunnallisella tasolla yhteneväistä, minkä vuoksi on
syytä pohtia, millainen palvelukokonaisuus tulisi muodostaa.
pyritään tehostamaan ja hoitoon pääsyä nopeuttamaan. Digitalisaation myötä myös sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita yritetään ratkaista digitaalisten palveluiden avulla. Tutkimusten mukaan digitaalisia menetelmiä on otettu jonkin verran käyttöön ja niistä on nähty hyötyjä. On kuitenkin todettu, että aiheen jatkuvan muutoksen vuoksi ajantasaista tietoa on rajallisesti saatavilla, eikä tutkimustietoa ole niin monesta
näkökulmasta kuin olisi tarve. Vähäisen tutkimustiedon myötä koetaan myös, että palveluiden kehittäminen hidastuu.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaisia erilaisia digitaalisia menetelmiä sairaanhoitaja käyttää
vastaanottotyössä. Lisäksi tarkastellaan, miten digitaalisten terveyspalveluiden käyttö muuttaa sairaanhoitajan työtä. Aihe rajautuu sen laajuuden vuoksi pelkästään vuorovaikutukseen perustuviin palveluihin eli
opinnäytetyössä ei käsitellä robotiikkaa, tekoälyä tai muita vastaavia teknologian välineitä.
Opinnäytetyön metodi on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyön tavoitteena on koota ja tuottaa ajantasaista tietoa sairaanhoitotyön digitaalisista menetelmistä. Tulokset ovat hyödynnettävissä niin sairaanhoitajan ammatissa työskenteleville kuin terveyspalveluiden kehittäjille. Opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan käyttää palveluiden suunnittelussa ja digitaalisten ratkaisuiden käytön suunnittelussa. Tulokset ovat
tärkeitä myös tulevaisuuden kannalta, sillä ne voivat tuoda esiin uusia jatkotutkimusideoita.
Opinnäytetyön tulosten perusteella terveydenhuollossa on käytössä erilaisia digitaalisia palveluita. Yleisimpiä ovat ei-reaaliaikaiset palvelut, kuten sähköpostit ja viestialustat. Yhä enenevissä määrin käytössä ovat
myös videovastaanotot sekä etenkin pitkäaikaissairauksien hoidossa hyödynnettävät digitaaliset hoitoympäristöt. Uudet menetelmät muuttavat sairaanhoitajan työtä ja työnkuvaa. Digitaalisilla palveluilla nähdään
monia positiivisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia, mutta myös kehityskohtia nostetaan esille.
Johtopäätöksinä todetaan, että digitaalisten palveluiden käyttö on osa sairaanhoitotyön arkipäivää. Digitaalisten palveluiden käyttö edellyttää uudenlaista osaamista, minkä vuoksi koulutusta alalla on kehitettävä.
Toisaalta digitaalisten palveluiden käyttö ei ole valtakunnallisella tasolla yhteneväistä, minkä vuoksi on
syytä pohtia, millainen palvelukokonaisuus tulisi muodostaa.