Varaosamyyjän perehdytysprosesssin vahvuudet ja kehityskohteet
Reunanen, Mika (2025)
Reunanen, Mika
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120532850
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120532850
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten perehdytysprosessi toteutuu K-Auto Retail Oy:n varaosamyynnissä ja millaisia kokemuksia työntekijöillä on perehdytyksen nykytilasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin perehdytyksen vahvuuksia ja kehittämistarpeita sekä perehdyttäjien, että perehdytettävien näkökulmista. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa organisaatiolle käytännön kehittämisehdotuksia perehdytyksen yhtenäistämiseksi ja tehostamiseksi.
Tutkimus toteutettiin laadullisena teemahaastatteluna ja aineisto kerättiin haastattelemalla varaosamyyjiä sekä perehdytyksestä vastaavia varaosavastaavia eri toimipisteistä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin, joiden avulla muodostettiin kokonaiskuva perehdytyksen toimivuudesta, työntekijöiden kokemuksista ja kehittämistarpeista.
Tulosten perusteella perehdytyksen vahvuuksina nähtiin vahva työyhteisön tuki, käytännönläheinen oppiminen ja esihenkilöiden aktiivinen rooli perehdytyksen alkuvaiheessa. Haasteita aiheuttivat perehdytyskäytäntöjen vaihtelu toimipisteittäin, ajan ja resurssien rajallisuus sekä perehdytyksen dokumentoinnin ja seurannan puutteet. Tuloksista nousi esiin tarve erityisesti varaosamyyjille suunnatulle, tehtäväkohtaista sisältöä kokoavalle ohjeistukselle.
Johtopäätöksenä todetaan, että perehdytyksen yhdenmukaistaminen, selkeämpi seuranta sekä roolien ja vastuiden tarkentaminen parantaisivat sen laatua ja tukisivat työntekijöiden sitoutumista ja osaamisen kehittymistä. Tutkimus tarjoaa organisaatiolle konkreettisia ehdotuksia perehdytysprosessin kehittämiseksi ja vahvistaa perehdytyksen merkitystä työntekijäkokemuksen ja työssä suoriutumisen kannalta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena teemahaastatteluna ja aineisto kerättiin haastattelemalla varaosamyyjiä sekä perehdytyksestä vastaavia varaosavastaavia eri toimipisteistä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin, joiden avulla muodostettiin kokonaiskuva perehdytyksen toimivuudesta, työntekijöiden kokemuksista ja kehittämistarpeista.
Tulosten perusteella perehdytyksen vahvuuksina nähtiin vahva työyhteisön tuki, käytännönläheinen oppiminen ja esihenkilöiden aktiivinen rooli perehdytyksen alkuvaiheessa. Haasteita aiheuttivat perehdytyskäytäntöjen vaihtelu toimipisteittäin, ajan ja resurssien rajallisuus sekä perehdytyksen dokumentoinnin ja seurannan puutteet. Tuloksista nousi esiin tarve erityisesti varaosamyyjille suunnatulle, tehtäväkohtaista sisältöä kokoavalle ohjeistukselle.
Johtopäätöksenä todetaan, että perehdytyksen yhdenmukaistaminen, selkeämpi seuranta sekä roolien ja vastuiden tarkentaminen parantaisivat sen laatua ja tukisivat työntekijöiden sitoutumista ja osaamisen kehittymistä. Tutkimus tarjoaa organisaatiolle konkreettisia ehdotuksia perehdytysprosessin kehittämiseksi ja vahvistaa perehdytyksen merkitystä työntekijäkokemuksen ja työssä suoriutumisen kannalta.