Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Lahden ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Lahden ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Mikrolevien soveltuvuus biodieselin tuotantoon : lipidikoostumus ja uuttomenetelmien vertailu

Koivula, Riikka-Juulia (2015)

 
Avaa tiedosto
Koivula_Riikka-Juulia.pdf (9.427Mt)
Lataukset: 


Koivula, Riikka-Juulia
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504214695
Tiivistelmä
Fossilisten polttoaineiden vähentyminen ja kasvava energiantarve edellyttävät bioperäisten polttoaineiden kehittämistä. Mikrolevien käyttö biodieselin raaka-aineena herättää kiinnostusta, sillä ne kasvavat nopeasti ja sisältävät runsaasti lipidejä, eikä niiden kasvatus vaadi laajoja maa-alueita.

Tämä opinnäytetyö tehtiin osana ALDIGA-projektia, joka tutki mahdollisuuksia ekotehokkaaseen levämassan bioenergiatuotantoon. Tämän työn tarkoitus oli selvittää kahden mikrolevälajin (Chlorella sorokiniana ja Selenastrum sp.) soveltuvuus biodieselin raaka-aineeksi ja vertailla kahta eri lipidien uuttomenetelmää. Mikrolevät kasvatettiin suljetuissa fotobioreaktoreissa ja niistä uutettiin lipidit kahdella eri tavalla. Uuttomenetelmiä vertailtiin saantojen ja ohutlevykromatografian avulla. Uutetut lipidit metyloitiin rasvahappojen metyyliestereiksi, jotka analysoitiin kvantitatiivisesti kaasukromatografi-massaspektometrilla. Rasvahappoprofiilin perusteella laskettiin biodieselin laatuparametreja, joita vertailtiin SFS-EN 14214-standardiin.

Biomassan kasvunopeus oli C. sorokinianalla 40,3 mg/l/vrk ja Selenastrumilla 71,3 mg/l/vrk. C. sorokinianasta uuttui liuotinuutolla lipidejä 15,3 % kuivapainosta ja Selenastrumin liuotinuuttossa uuttui 55,2 %. Rasvahappoja oli uutetuissa lipideissä 4.6 % ja 7.9 %. Ylikriittisellä uutolla tulokset olivat huomattavasti pienempiä. Liuotinuuton todettiin soveltuvan paremmin lipidien uuttoon kuin ylikriittisen uuton. Polttoaineominaisuuksiensa perusteella liuotinuutettu Selenastrum oli polttoainekäyttöä ajatellen parempi kuin C. sorokiniana, sillä C. sorokinianan liuotinuuton setaaniluku ja linoleenihapon määrä ei täyttänyt standardin vaatimuksia ja Selenastrumin kinemaattinen viskositetti oli parempi kuin C. sorokinianan.

Kumpikaan laji ei näissä olosuhteissa kasvatettuna sovellu biodieselin tuotantoon puutteellisten polttoaineominaisuuksien ja pienten saantojen johdosta. Selenastrum vaikuttaa kuitenkin lupaavalta, jos lipidien määrää ja laatua saadaan muokattua kasvatusolosuhteita muuttamalla.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste