Parturi-kampaajien työhyvinvointi

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia parturi-kampaajina tällä hetkellä työskentelevien kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Opinnäytetyöllä ei ollut toimeksiantajaa, vaan se suoritettiin omatoimisena selvityksenä.

Opinnäytetyön teoreettinen osuus koostui työhyvinvoinnin käsitteistä, kuten sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä työhyvinvoinnista, työpahoinvoinnista, yrittäjän työhyvinvoinnista sekä työhyvinvoinnista parturi-kampaajien näkökulmasta. Teoriaosuudessa etsittiin tietoa työhyvinvoinnista ja sen vaikutuksesta parturi-kampaajiin. Lisäksi käsiteltiin kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän tietoperustaa sekä kyselytutkimuksen ja tutkimuksen luotettavuuden ja pätevyyden selvittämisen menetelmiä.

Empiirisessä osuudessa laadittiin kyselytutkimus, jolla kerättiin tietoa tällä hetkellä parturi-kampaajina työskentelevien kokonaisvaltaisesta työhyvinvoinnista. Aineiston keräämiseen käytettiin Webropolilla tehtyä kyselytutkimuslomaketta ja analyysiin käytettiin PSPP-sovellusta. Tulosten raportointiin käytettiin Microsoft Exceliä frekvenssijakaumien, sekä -taulukoiden tekemiseen.

Tutkimuksen tulokset eivät ole luotettavia tai yleistettäviä, koska otoskoko jäi liian pieneksi (n=43). Vastaajista vain kaksi oli palkansaajia, joten ei voitu sanoa, että vaikuttaako yrittäjyys parturi-kampaajan työhyvinvointiin. Liiketilassa työskentelevien määrällä oli vaikutusta työhyvinvointiin, kuten myös taukojen ja lomien pitämisellä. Fyysisestä työhyvinvoinnista suurin osa vastanneista piti huolta muilta osin, paitsi valaistuksen säädön ja taukojumpan osalta. Jatkotutkimuksena voi tehdä suuremman tutkimuksen parturi-kampaajien työhyvinvoinnista ja olisikin hyvä, jos siihen saataisiin enemmän vastauksia, jotta näkisi todellisen kuvan parturi-kampaajien työhyvinvoinnista.

The purpose of this thesis was to examine the occupational well-being of actively working hairdressers. This thesis was carried out as quantitative research. The thesis did not have a mandator, but it was carried out as a self-initiated investigation.

The theoretical part of the thesis consists of the concepts of occupational well-being, such as social, psychological and physical well-being, as well as entrepreneur well-being, and well-being from the perspective of hairdressers. The theoretical part examines well-being at work and its impact on hairdressers. The part also includes discussions on the knowledge base of the quantitative research method and the methods of investigating the reliability and validity of the survey and research.

For the empirical part, a survey was prepared to collect information on the comprehensive well-being of those who currently work as hairdressers. A survey form was drafted with Webropol. Webropol was used for collecting the data and PSPP for the analysis. Microsoft Excel was used for reporting the re-sults and creating frequency distributions and tables.

The results of the study are not reliable because the sample size was too small (n=43). Only two of the respondents were salaried employees, so it is not possible to determine whether entrepreneurship affects the well-being of hairdressers. The number of people working in the same premises influenced well-being at work, as did taking breaks and holidays. Most of the respondents took care of their physical well-being at work in other ways, except for adjusting the lighting and doing exercise during breaks. As a follow-up study, a larger study could be conducted on the occupational well-being of hairdressers, and it would be good to collect more responses for a better understanding of the occupational well-being of hairdressers.