Unitietoa alakouluikäisille: Pop-up tapahtuma Rantakylän koululle
Honkanen, Jenna; Korhonen, Greta; Hirvonen, Meeri (2025)
Honkanen, Jenna
Korhonen, Greta
Hirvonen, Meeri
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120533049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120533049
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa pop-up oppitunti 5.–6.-luokkalaisille sekä arvioida sen toimivuutta. Tavoitteena oli lisätä oppilaiden tietoa unesta ja sen merkityksestä hyvinvoinnille sekä tarjota käytännön vinkkejä hyvän unirytmin ylläpitämiseen. Oppitunti pidettiin toukokuussa 2025 Rantakylän koulussa, ja siihen osallistui yhteensä 44 oppilasta.
Tunti sisälsi alkuun Totta vai tarua -osioin, joka aktivoi oppilaat heti mukaan. Tieto-osuudessa käsiteltiin unen eri vaiheita, riittävää unen määrää ja univajeen vaikutuksia. Toiminnallisessa osuudessa pienryhmät pohtivat kysymystä ”Mikä parantaa untasi?”. Tunnin päätteeksi jaettiin unipassit viikon mittaista unen ja iltarutiinien seurantaa varten, mutta niiden käyttö jäi vähäiseksi. Oppilaat antoivat tunnista palautetta sähköisellä kyselyllä.
Tulosten perusteella tunnin rakenne ja sisällöt olivat pääosin toimivia, mutta suurta ryhmäkokoa, kielimuuria ja osan oppilaiden keskittymisen haasteita pidettiin merkittävinä kehittämiskohteina. Työn tuotosta voidaan hyödyntää alakoulujen terveyskasvatuksessa, ja jatkokehityksessä materiaalit voitaisiin mukauttaa paremmin monikielisiin ryhmiin sekä hyödyntää digitaalisia työkaluja sitoutumisen parantamiseksi.
Tunti sisälsi alkuun Totta vai tarua -osioin, joka aktivoi oppilaat heti mukaan. Tieto-osuudessa käsiteltiin unen eri vaiheita, riittävää unen määrää ja univajeen vaikutuksia. Toiminnallisessa osuudessa pienryhmät pohtivat kysymystä ”Mikä parantaa untasi?”. Tunnin päätteeksi jaettiin unipassit viikon mittaista unen ja iltarutiinien seurantaa varten, mutta niiden käyttö jäi vähäiseksi. Oppilaat antoivat tunnista palautetta sähköisellä kyselyllä.
Tulosten perusteella tunnin rakenne ja sisällöt olivat pääosin toimivia, mutta suurta ryhmäkokoa, kielimuuria ja osan oppilaiden keskittymisen haasteita pidettiin merkittävinä kehittämiskohteina. Työn tuotosta voidaan hyödyntää alakoulujen terveyskasvatuksessa, ja jatkokehityksessä materiaalit voitaisiin mukauttaa paremmin monikielisiin ryhmiin sekä hyödyntää digitaalisia työkaluja sitoutumisen parantamiseksi.
